ɫɫ��

Mirja Serenius on Siltasairaalan projektinjohtaja, joka tuntee sairaalarakentamisen. 25-vuotisen SRV-uransa aikana hän on johtanut useita terveydenhuollon hankkeita, viimeksi Uudessa lastensairaalassa. Hän ja suunnittelusta vastaava SRV:n projektipäällikkö Tomi Heinonen kertovat hankkeesta ja sen lean-käytännöistä.

Serenius kuvaa hankkeen kokoa: ”Siltasairaalan lisäksi samassa yhteydessä HUS toteuttaa sädehoitolaitteiden investointihankeen. Yhteislaajuus on 71 500 bruttoneliömetriä ja tilavuus 360 000 kuutiota, mikä vastaa kolmea eduskuntataloa. Rakennuttajan budjetti on reilut 300 miljoonaa; meidän projektinjohtourakkamme budjetti on 243 miljoonaa. Hankintoja on yli 300.”

Suunnittelijajoukko on sekin mittava. Hankkeen arkkitehtinä on Team Integrated, joka muodostuu neljästä arkkitehtitoimistosta: AW2-Arkkitehdit Oy, Brunet Saunier Architectures S.A, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy ja arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy. Geosuunnittelija on Sito Oy; rakenteet suunnittelee A-Insinöörit ja talotekniikan Granlundin ja Rambollin yhteenliittymä. Pääsuunnittelija on AW2:n Matti Anttila.

Pitkä kehitysvaihe loi onnistumiselle edellytyksiä

”Iso, onnistumisen kannalta tärkeä asia on huolellinen ennakkosuunnittelu ja riittävät resurssit sen tekemiseen. Usein ennakkosuunnittelu joudutaan tekemään aika nopeasti liikkeelle lähdettäessä. Tässä hankkeessa sille oli riittävästi aikaa: kesäkuusta joulukuuhun 2017”, Serenius kiittelee.

HUSin tavoitteena oli mahdollisimman nopea valmistuminen. Kehitysvaiheessa pystyttiin aikataulua kehittämään niin, että hankkeen valmistumisen tavoitteena on tilaajan alkuperäisen tavoitteen – joulukuun 2022 – sijaan jo kesäkuussa. Tämän mahdollistaa mm. julkisivujen ja talotekniikan esivalmistus. Ovien sähköpielet ja potilassänkyjen installaatioita sisältävät päädyt ovat tulossa esivalmisteina.

Serenius pitää erinomaisena sitä, että tilaaja on sanktioiden sijaan painottanut tavoitteita. Avaintulostavoitteet ja mittarit eivät tulleet annettuina, vaan niistä sovittiin yhdessä kehitysvaiheen suunnittelun yhteydessä. Tämä loi hyvän pohjan eri osapuolten yhteistyölle.

Aiemmat kokemukset tulivat käyttöön

Siltasairaalan rakentamisorganisaatio perustuu pitkälti Uuden lastensairaalan organisaatioon. SRV järjesti ennen hanketta kehitystyöpajan, jossa osallistujat kertoivat missä lastensairaalaprojekti oli onnistunut, missä taas olisi kehitettävää. Mukana olivat myös Siltasairaalan uudet tekijät, jotka saivat arvokasta oppia käynnistyvään hankkeeseen.

”Käytimme osallistavia ryhmätyömenetelmiä, jotta kaikkien ääni saatiin kuuluviin. Kehitimme Siltasairaalan tiimin kanssa yhdessä entistä paremmat toimintatavat”, Serenius kertoo. ”Vaikka helposti ajatellaan kaikkea teknistä innovaatiota, mielestäni tärkeintä on, että olemme kuulleet itse tekijöitä ja tästä lähtökohdasta kehittäneet toimintaamme.”

SRV on panostanut henkilöstön kehittämiseen mm. vuoden mittaisella työyhteisö-valmennuksella.

Aikataulu keskiössä, tahtituotanto-oppia Aallolta

Siltasairaalan tilaaja, käyttäjä, SRV ja suunnitteluryhmä toimivat Big Room -ympäristössä. Tilaaja oli ottanut sen käyttöön jo ennen SRV:n mukaan tuloa ja jatkoi sitä kehitysvaiheessa ja toteutuksen alkuvaiheessa, kolmena päivänä viikossa. Tällä hetkellä Big Room on käytössä vakiopäivänä viikossa ja lisäksi erikseen sovittuina kertoina.

SRV hankki valmennusta Big Room -työskentelyyn Granlund Oy:n Pia Sormuselta. Hänen suosituksestaan projekti otti käyttöön Smartsheet-työkalun tehtävien hallintaan. Se on erityisen tärkeä väline niille suunnittelijoille, jotka eivät fyysisesti osallistu Big Roomiin.

Yhteinen aikataulutuksen työkalu on Last Planner System. Myös tahtiaikataulutettua tuotantoa on tarkoitus hyödyntää Siltasairaalassa. Serenius myöntää, että tahtituotanto on vielä uutta organisaatiolle, joten sen käyttö rajataan sairaalan ST-osan korkean rakennuksen ylimpien kerrosten potilashuoneisiin, joissa on paljon toistuvuutta.

”Olli Seppänen Aalto-yliopistosta kävi tekemässä meidän koko organisaatiolle tahtiaikataulusimuloinnin. Ajatus oli, että me kaikki näemme sen hyödyt ja mahdollisuudet”, Serenius kertoo. ”Vaikka varmaan joudumme vielä vähän painimaan, jotta saadaan se käyttöön, meillä on nyt innostus sen käyttöön ottamiseen.”

Digitaalisaatiota suunnittelusta rakentamiseen

Tietomallinnus on vakiintunut käytäntö SRV:n hankkeissa. Siltasairaalassa kaikki suunnitelmat mallinnetaan, mukaan lukien huonekaaviot. Tietomallinnusta hyödynnetään asennuksien yhteensovituksissa, törmäystarkasteluissa, tuotannon ennakkosuunnittelussa ja simuloinnissa, aluesuunnitelmien tekemisessä ja määrälaskennassa.

”Kosteudenhallinta on tällaisessa hankkeessa erittäin tärkeää. Olemme panostaneet tosi paljon erilaisten olosuhdesimulaatioiden tekemiseen, jotta saamme etenkin välipohjien kuorilaattavalujen kuivumisajan varmasti riittäväksi”, Tomi Heinonen kertoo.

Digitaalinen tiedonhallinta ulottuu myös työmaalle. Kaikilla työnjohtajilla on käytössään iPadit ja Congrid-ohjelmisto mestojen vastaanottoon ja virhe- ja puutelistojen tekemiseen. Työmaan määrävälein tehtävä drone-kuvaus on ollut avuksi työvaiheiden yhteensovituspalavereissa ja esim. valutöiden etenemisen seurannassa.

Oppeja tulevaan

”Jatkuva parantaminen on meille oleellista. Me kysymme säännöllisesti hankkeen aikana palautetta muilta osapuolilta. Se liittyy yhtenä osana projektin avaintulostavoitteisiin”, Serenius muistuttaa. 

Heinonen korostaa esivalmistuksen tuomia uusia vaatimuksia: ”Päätös esivalmistuksesta pitäisi tehdä mahdollisimman aikaisin. Tässäkin projektissa oli tehty alussa valintoja, joiden seurauksena esivalmistuksen edellyttämät muutokset olisivat tulleet liian kalliiksi.”

Molemmat haastateltavat pitävät Big Roomia hyvänä käytäntönä, mutta näkevät siinä vielä tehostamistarpeita. Riittävän pitkä ennakkosuunnittelu on niin ikään erinomainen toimintamalli, jonka SRV toivoo yleistyvän kaikissa hankkeissa. Sen ansiosta Siltasairaalakin etenee aikataulussa ja budjetissa.