Lähes 8500 koululaista pääsi ohjelmoimaan Juniorin sympaattisia robotteja
Robotiikkatuokioiden päätavoite oli rohkaista kaikenlaisia lapsia ja nuoria robotiikan ja ohjelmoinnin pariin innostavilla tavoilla. Sympaattiset legorobotit toimivat erinomaisina innostajina. Useille jo ennestään tuttu legomaailma sekä visuaalinen lohko-ohjelmointi alensivat selvästi kynnystä lähestyä teknologiaa. Opetukseen osallistuneiden oppilaiden palautteesta päätellen tavoite saavutettiin hyvin ja tiedonnälkä kasvoi.
Robotiikkatuokioon osallistuneen oppilaan kommenttiOpin antamaan ohjeita robotille. Haluan lisää näitä tunteja.
Helposti lähestyttävää teknologiakasvatusta
Robottien nimeäminen inhimillisillä nimillä numeroiden sijaan lievensi oppilaiden arkuutta teknologiaa kohtaan. Robotit saivat nimensä automaation tai teknologian alan suomalaisilta merkkihenkilöiltä, joiden joukossa on myös Aalto-yliopiston henkilökuntaa. Robotiikkatuokioita Juniorilla koordinoinut Saija Huoponen uskoo, että nimet herättivät uteliaisuutta ohjelmointiin, robotiikkaan ja teknologiaan. ”Monesti tuokioiden päätteeksi oppilaat hyvästelivät robottinsa nimeltä ja kehottivat ohjaajia pitämään niistä hyvää huolta. Uskon, että nämä pienet asiat myös tekevät robotiikasta helposti lähestyttävän asian lapsille ja nuorille", Huoponen toteaa.
Yksi Juniorin roboteista kantaa Aalto-yliopiston Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen professorin Pauliina Ilmosen nimeä. Legofaniksi tunnustautuva professori kertoo olevansa otettu nimikkorobotistaan. Hän pitää Robotiikkatuokioiden kaltaisia hankkeita tärkeinä ja kiittelee toiminnan lähestymistapaa: ”Visuaalisuus ja nimeäminen laajentaa kiinnostuneiden määrää siihen porukkaan, joka ei koe itseään teknisesti lahjakkaaksi”.
Pauliina Ilmonen pitää tärkeänä, että teknologiaan saavat kosketuksen muutkin kuin he, jotka ovat aiheesta muutenkin jo kiinnostuneita. Hänen mielestään on hyvä, että lapset pääsevät mahdollisimman nuorina tutustumaan ja innostumaan monipuolisesti eri aloista. ”Tärkeintä olisi, etteivät tahmeat ajatuskulut ohjaisi ammatinvalintaa vaan nuoret voisivat rakentaa omannäköisensä elämän”, Ilmonen täsmentää.
Aalto-yliopistosta nimikkorobottinsa saivat myös edesmennyt automaatiotekniikan professori Aarne Halme ja professori Ville Kyrki Sähkötekniikan ja automaation laitokselta. Juniorin 15 robotin joukosta löytyvät myös Weisell-säätiön esi-isien Kalle, Vilho ja Yrjö Väisälän nimiä kantavat robotit.
Weisell-säätiön mahdollistamat Robotiikkatuokiot ilahduttivat lapsia ja nuoria myös tapahtumissa ja leireillä. Syys- ja talvilomilla robotteja pääsi ohjelmoimaan Oodissa sekä keväällä Stoassa Supervoimia ja eläviä ihmeitä. Hurraa! -viikon perhepäivässä.
Kesällä järjestettiin kaksi suosittua Robotiikkaleiriä Otaniemessä sekä kolme toimintapäivää Oodissa. Kesäleireillä lapset suunnittelivat, rakentelivat ja ohjelmoivat mm. salaisen kassakaapin, piirtäjärobotin, sään ennustajan ja monenlaisia mielikuvituksellisia liikkuvia robotteja.
Lukuvuoden aikana jalkauduttiin myös Uudenmaan ulkopuolelle viikon kestävän robotiikkatuokioiden kiertueen muodossa. Sen tavoitteena oli palvella myös niitä kuntia ja kouluja, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet Aalto-yliopisto Juniorin toimintaan.
Robotiikkatuokioon osallistuneen lapsen kommenttiEn tiennyt, että osaisin!
Aalto-yliopisto Junior
Aalto-yliopisto Junior on taidetta, tiedettä, teknologiaa ja taloutta lapsille, nuorille ja opettajille – opetuksen tueksi, omaksi iloksi ja innostuksen lähteeksi.
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Anssi Perttala vahvistamaan Radikaalin luovuuden keskusta
Anssi Perttala on nimitetty Aalto-yliopiston radikaalin luovuuden keskuksen asiantuntijan tehtävään 1.10.2026 alkaen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.