ɫɫ��

Mitä kasvu vaatii nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa globaalit haasteet ovat vahvasti läsnä? Mitä valmiuksia ja osaamista liiketoiminnassa tarvitaan, ja mikä on yliopiston rooli? Näitä kysymyksiä pohdittiin Aalto Vision Forumissa yhdessä Aallon lahjoittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa 22. toukokuuta.

Koneen hallituksen jäsen Jussi Herlin tähdensi puheenvuorossaan, että suurten globaalien haasteiden ratkaiseminen vaatii laajaa yhteistyötä.

“Maailma, jossa toimimme, on epävakaa ja hauras. Sen kestokyvyllä on rajansa, mikä merkitsee, että myös kasvullamme on rajat. Isänä koen vahvasti, että meidän tehtävämme on rakentaa maailmasta parempi paikka. Mitä pikemmin toimimme, sitä nopeammin pystymme tekemään rohkeita päätöksiä, joita investoinnit ja kasvu vaativat.”

Globaalit haasteet ovat myös kasvun mahdollisuuksia, koska ne pakottavat innovoimaan uudenlaisia, kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja. Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus nosti hyvinä esimerkkeinä esiin ympäristöystävälliset materiaali-innovaatiot, eritoten Ioncellin.

”Suomalaisten hiilijalanjäljestä noin seitsemän prosenttia aiheutuu tekstiileistä. Voimme pienentää hiilijalanjälkeämme merkittävästi panostamalla materiaalien kierrätykseen ja ottamalla käyttöön puuvillaa korvaavia kuituja.”

Uudenlaiset ratkaisut tarvitsevat syntyäkseen innovatiivista kulttuuria, jonka luominen etenkin perinteisissä organisaatioissa vaatii usein isoja muutoksia. Health Innovation Village at GE:n kyläpäällikkö Mikko Kauppisen muutosreseptin peruselementtejä ovat avoimuuden ja yhteistyön ilmapiirin luominen sekä siirtyminen ketterään ja nopeaan työkulttuuriin, jolle on leimallista uusien asioiden rohkea kokeileminen ja yhdessä oppiminen.

”Liiketoimintamallit muuttuvat nyt nopeammin kuin teknologia. Yrityksessä jokainen on vastuussa innovaatioiden synnyttämisestä. Tämä edellyttää avoimuutta ja uskallusta kokeilla. Koska muutos on jatkuvaa, meidän on koko ajan opeteltava hallitsemaan kaaosta. Hyvin menee silloin, kun vallitsee hallittu kaaos.”

Kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaa peräänkuulutti tiiviimpää kaupunkirakentamista ja tehokkaampaa maankäyttöä.

”Verrattuna moniin länsimaihin Suomi on vielä jäljessä kaupungistumisessa. Tuottavuuden ja kasvun näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, miten pystymme suunnittelussa hyödyntämään kaupungistumisen myönteiset vaikutukset ja varmistamaan, että hyödyt ovat suuremmat kuin kaupunkien kasvattamisen kustannukset.”

Yliopiston tärkeinä tehtävinä kasvun varmistamisessa nähtiin yksilöiden elinikäisen oppisen tukeminen ja monialaisen yhteistyön edistäminen.

”Aallon kampus on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen yhteistyön keskus, jossa yhdistyvät tiede, taide, tekniikka ja talous. Se tuottaa muutoksentekijöitä, jotka ovat tottuneet ratkaisemaan haasteita ja luomaan yhdessä. Se on opiskelijalähtöisen yrittäjyyden kehto, joka hakee vertaistaan maailmassa. Aallon innovaatioekosysteemissä tärkeä merkitys on myös yhteistyökumppaneilla ja sillä tuella, jota olemme saaneet lahjoittajiltamme, alumneilta, yrityksiltä, säätiöiltä ja muilta organisaatioilta”, sanoo rehtori Ilkka Niemelä.

Lisätietoa Aalto Vision Forumista:
Lahjoittajasuhteiden päällikkö Sinikka Heikkala
puh. 040 090 8899
sinikka.heikkala@aalto.fi