ɫɫ

Uutiset

Kyky kommunikoida vaikuttavasti on tärkeää konfliktien ratkaisemisessa

Konfliktin johtamista simuloitiin CMI:n opein Kauppakorkeakoulun kurssilla.
Eri osapuolia edustavat opiskelijat kättelevät CMI:n harjoituksessa

Uusi International Business and Strategy -kandidaattikurssi tarjosi Kauppakorkeakoulun opiskelijoille mahdollisuuden osallistua globaalien konfliktien simulointiin ja kokea, miten konfliktit syntyvät ja miten niiden ratkaisemista voi johtaa. Konflikteja on tänä päivänä maailmalla paljon ja ne vaikuttavat kansainvälisiin yrityksiin, joilla on liiketoimintaa eri maissa. Näin ollen taito osata johtaa konfliktien ratkaisemista sekä organisaatioissa että ulkoisten kumppaneiden kesken on tärkeää.

Simulaation fasilitoi Kauppakorkeakoulun kurssilla CMI:n vanhempi neuvonantaja Denis Matveev.
Vanhempi neuvonantaja Denis Matveev CMI:stä

Suomalainen konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiative (CMI) ry pyrkii työllään ehkäisemään ja ratkaisemaan väkivaltaisia konflikteja. CMI suunnitteli ja järjesti Kauppakorkeakoulun kurssille simulaation osana järjestön vuotuisten پ-ä ohjelmaa. Rauhannobelisti, presidentti Martti Ahtisaari perusti CMI:n presidenttikautensa jälkeen vuonna 2000, sillä hän halusi paneutua konfliktien syihin. Simulaation fasilitoi CMI:n Venäjän ja Urkainan vanhempi neuvonantaja Denis Matveev.

Kuunteleminen, itsensä ilmaiseminen ja suhteiden hyödyntäminen avainasemassa

Simulaatioskenaariossa käsiteltiin kehittymässä olevaa konfliktia kahden kuvitteellisen maan, Looshlandin ja Trisslandin, välillä. Konfliktin syihin kuuluivat ihmisoikeusloukkaukset vähemmistöjä kohtaan, historiallisten asemien muuttuminen ja etninen puhdistus, joista seurasi taisteluja kahden maan välillä. Viisitoista opiskelijaa osallistui simulaatioon ja omaksui vaihtelevia rooleja kahdesta maasta – roolit kerrottiin heille päivää ennen varsinaista simulaatioharjoitusta. Itse simulaatioprosessi sisälsi Denis Matveevin 15 minuutin alustuksen, 1,5 tunnin roolipelin ja noin tunnin pituisen palautekeskustelun. Viimeinen osa osoittautui arvokkaimmaksi koko oppimisprosessissa.

Kyky kommunikoida vaikuttavasti, johon sisältyy kuunteleminen, itsensä ilmaiseminen ja jo olemassa olevien suhteiden hyödyntäminen, olivat tärkeitä oppeja simulaatiosta.

”Koska simulaatio järjestettiin kurssin alussa, opiskelijat tutustuivat heti toisiinsa hyvin, mikä vaikutti siihen, että yhteistyö opiskelijoiden kesken koko kurssin ajan muodostui hyvin välittömäksi. Yksi opiskelija kommentoi, että kurssi oli paljon hyödyllisempi ja kiinnostavampi kuin hän uskalsi odottaakaan”, kertoo kurssia opettanut professori Rebecca Piekkari. Kurssilla oli vierailevana professorina Vinod Jain ja koordinaattorina toimi tohtorikoulutettava Kalliopi Platanou.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Euroopan unionin osarahoittama
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita

Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
QS CEMS ranking 2027 banner
Opinnot Julkaistu:

CEMS MIM sijoittui neljänneksi maailmassa jo toisena vuonna peräkkäin

Kokonaispisteet ovat korkeat: 95,2/100 QS:n vuoden 2027 johtamisen maisteriohjelmien rankingissa.
Project team for Alma Media
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?

Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Alex ja Lucie Lampen
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.