Electronics and Nanotechnology, Master of Science (Technology)
Uutta laiteteknologiaa kehittävät sähkötekniikan ja nanoteknologian osaajat ovat avainasemassa tulevaisuuden muovaamisessa.
Kurkistus nanokoon maailmaan
Oletko miettinyt, mitä tapahtuu Micronovassa, Suomen johtavassa mikro- ja nanoteknologian tutkimuskeskuksessa? Seurasimme syksyn ajan opiskelijoita, jotka pääsivät tutustumaan yleisimpiin mikro- ja nanoteknologian menetelmiin Micronova-laboratoriokurssilla.
Maanantai 14.10.2019
Miten aurinkokenno toimii ja millaisia ongelmia on ratkaistava, jotta se toimisi mahdollisimman tehokkaasti? Näihin kysymyksiin saatiin vastauksia Micronova-laboratoriokurssin ensimmäisellä laboratoriovierailulla. Opiskelijat tutkivat piikiekkoa ja valmista aurinkokennoa, ja saivat tehtäväkseen selvittää, mikä oli aiheuttanut niiden väliset erot. Vinkkejä arvoituksen ratkaisemiseen tarjoiltiin puhdashuonekierroksella, jossa esiteltiin aurinkokennojen valmistuksessa käytettyjä menetelmiä ja laitteita.
Maanantai 21.10.2019
"Nyt on siistiä!" Toisella laboratoriovierailulla opiskelijat tutustuivat pyyhkäisyelektronimikroskooppiin. He pääsivät harjoittelemaan laitteen käyttöä kuvantamalla yhdistepuolijohdenanolankoja. Näiden nanorakenteiden pituus on tyypillisesti vain joitain kymmeniä mikrometrejä – siis miljoonaosa metriä – joten ne ovat pikkuriikkisiä! Hyödyllisten optisten, sähköisten ja mekaanisten ominaisuuksiensa vuoksi niillä on useita sovelluskohteita muun muassa aurinkosähkön, optoelektroniikan, fotoniikan ja elektroniikan alueilla.
Perjantai 8.11.2019
Kolmannen laboratoriovierailun aiheena oli lämmönjohtavuus. Suunnittelemalla nykyaikaisessa mikro- ja nanoelektroniikassa käytettyjen nanomateriaalien lämpöominaisuuksia voidaan saavuttaa suuria parannuksia laitteiden, kuten matkapuhelinten, virrankulutuksessa ja energiatehokkuudessa. Opiskelijat selvittivät, millaisia vaikutuksia nanorakenteella on materiaalien lämpöominaisuuksiin ja kokeilivat optisen lämpöreflektanssijärjestelmän käyttöä.
Torstai 21.11.2019
Seuraavaksi opiskelijat tutustuivat fotoniikkaan eli valotieteeseen ja kokeilivat menetelmää, jota kutsutaan kuivasiirroksi: he siirsivät atomisesti ohuen hiutaleen kaksiulotteista materiaalia, molybdeenidisulfidia, piisirulle, jotta siitä voidaan valmistaa transistoreiden kaltaisia laitteita. 2D-materiaaleilla on ainutlaatuisia mekaanisia ja optoelektronisia ominaisuuksia, jotka voidaan yhdistää yhdeksi laitteeksi, kuten joustaviksi näytöiksi.
Torstai 12.12.2019
Ihmisen hius on noin 50 000 nanometriä paksu. Mutta kuinka määrittää tarkasti ohutkalvon paksuus, joka on jotain 10 ja 1000 nanometrin välillä? Viimeisellä laboratoriovierailulla opiskelijat oppivat röntgenheijastusmittauksesta – analyyttisestä tekniikasta ohutkerrosrakenteiden, -pintojen ja -rajapintojen tutkimiseksi käyttämällä röntgensäteiden kokonaisheijastusta. Hafniumoksidipinnoite kasvatettiin piisubstraattiohutkalvolle käyttämällä atomikerroskasvatusta. Koska ohutkalvon ja substraatin tiheysero aiheuttaa häiriöitä matalan kulman röntgensäteilyheijastukseen, opiskelijat pystyivät määrittämään kalvon paksuuden, tiheyden ja karheuden.
Kiinnostuitko?
Micronova Laboratory -kurssi on osa Electronics and Nanotechnology -maisteriohjelman opintoja.
Lue lisää uutisia
Avoimen tieteen kohokohta keväältä: Aallon avoimen tieteen palkintojuhla
Kokoonnuimme A Gridiin juhlimaan Aallon avoimen tieteen palkinnon 2024 saajia ja keskustelemaan avoimesta tieteestä.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus
Samuel Kaski on saanut ERC:n rahoituksen uudenlaisen koneoppimisen kehittämiseen.
30 vuotta innovointia: Aalto-yliopiston Information Technology Program ITP täyttää 30 vuotta
Information Technology Program ITP juhlii tänä kesänä 30-vuotista taivaltaan. Vuonna 1995 perustettu ITP on kokopäiväinen, kolmen kuukauden ja 30 opintopisteen laajuinen kesäohjelma, joka kokoaa yhteen opiskelijoita eri puolilta maailmaa ja eri tieteenaloilta.