ɫɫ

Uutiset

Kohti parempaa puheentunnistusta: Lahjoita puhetta -kampanja palkittiin parhaana mobiilipalveluna

Onnistuneen kampanjan vuoksi Suomella on mahdollisuus toimia puheentunnistuksen pienten kielten pioneerina, kertoo professori Mikko Kurimo.
Puheentunnistussovelluksia käytetään yhä enemmän. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto
Puheentunnista hyödynnetään yhä enemmän erilaisissa tärkeissä sovelluksissa. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Parempaan suomenkieliseen puheentunnistukseen tähtäävä Lahjoita puhetta -kampanja sai Grand One -mediapalkinnon kategoriassa Paras mobiilipalvelu. on Suomen suurin digitaalisen median kilpailu, ja voittajat julkaistiin virtuaaligaalassa 29.4.2021. Kampanja sai myös kunniamaininnan kategoriassa Paras datan käyttö.

Lahjoita puhetta -kampanjan tarkoituksena on saada kerättyä mahdollisimman paljon erilaista puhuttua suomea. Kerätyn puheen avulla kehitetään puheentunnistusta ja tekoälyä ymmärtämään paremmin suomenkielistä puhetta. Yleishyödyllisessä hankkeessa ovat mukana esimerkiksi YLE, Helsingin yliopisto, Valtion kehitysyhtiö Vake (nyk. Ilmastorahasto) sekä Aalto-yliopisto. Puhetta voi lahjoittaa tietokoneen selaimella tai puhelinsovelluksella. Tutustu kampanjaan tarkemmin .

Aalto-yliopiston puheentunnistuksen tutkimusryhmää johtava professori Mikko Kurimo kertoo puhuneensa aiheen tärkeydestä eri tilaisuuksissa jo kymmenien vuosien ajan. Kurimolla on ollut kampanjan toteutumisessa tärkeä rooli. Hän on muun muassa ohjannut sitä, millaista dataa kannattaa kerätä, kuinka paljon sitä tarvitaan ja keneltä sitä kannattaa kerätä. Puhuttua suomea on nyt kerätty lähes 4000 tuntia, joten seuraavaksi Kurimon tutkimusryhmä kehittää automaattisia menetelmiä datan tarkastukseen, korjailuun ja annotointiin eli aineiston kuvaamiseen ja luokitteluun. 

Muut kielet laahaavat englannin perässä

Miksi suomenkielistä puheentunnistusta on sitten tarpeen kehittää? Puheentunnista hyödynnetään yhä enemmän erilaisissa tärkeissä sovelluksissa, kuten puheohjauksessa, puhehaussa, sanelussa, puheen litteroinnissa, tekstityksessä, tulkkauksessa ja tiedonhauissa. Kurimon mukaan suomenkielisen puheentunnistuksen ongelmista kärsivät ensisijaiset suomalaiset itse ja olisi kurjaa, jos näiden palveluiden käyttö edellyttäisi jatkossakin sujuvaa englannin kielen taitoa.

”Sama tilanne on myös valtaosalla maailman yli 6000 kielestä. Suomella onkin nyt tämän kattavuudeltaan ja avoimuudeltaan ainutlaatuisen datan ansioista mahdollisuus toimia pienten kielten tietoteknisten sovellusten kehityksen pioneerina”, Kurimo kertoo.

Puheen ja kielen tutkimus on itsessäänkin tärkeää, koska se paljastaa tärkeitä asioita ihmisen kommunikoinnista ja käyttäytymisestä – ja suurien aineistojen tutkiminen vaatii myös automaattisten työkalujen kehittämistä.

Lahjoita puhetta -kampanjasta kerätty puhe pitää tutkijat kiireisenä, mutta tutkimusryhmä työskentelee muidenkin mielenkiintoisten projektien parissa. Ryhmä teki vastikään eduskunnan julkisista istuntotallenteista 2008 – 2020 suuren puheaineiston. Lisäksi ryhmässä tutkitaan suullisen kielitaidon tietokoneavusteista mittausta ja harjoittelua, televisio-ohjelmien ja elokuvien tekstitystä sekä haastavien käyttäjäryhmien, kuten lasten ja kielenoppijoiden, puheentunnistusta.

Haluatko osallistua puhetalkoisiin ja parantaa suomenkielistä puheentunnistusta? Kampanja on edelleen käynnissä – lahjoita puhetta osoitteessa !

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alusta-paviljonki. Kuva: Elina Koivisto
Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alusta-paviljonki muutti Aallon kampukselle

Jättimäinen hyönteishotelli Alusta-paviljonki tarjoaa yhteisen tilan hyönteisille ja muille lajeille, myös ihmisille.
kuva
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Ehdota Perustieteiden korkeakoulun vuoden 2025 alumnia!

Jätä ehdotuksesi verkkolomakkeella.
Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.