ɫɫ

Uutiset

Kiitelty opettajien koodaus-MOOC sai jatkoa

Uudistetulla kurssilla on neljä linjaa, ja sillä hyödynnetään massakurssille sopivia, Aallossa kehitettyjä oppimisalustoja.
Koodiaapinen-aktiivit Tiina Partanen ja Tero Toivanen kertovat opettajien innostuneen koodaamisen lisäksi omien töidensä jakamisesta. Kuva Tarmo Toikkanen.

Koodiaapinen tarjoaa jälleen peruskoulun opettajille mahdollisuuden opiskella koodaustaitoja maksuttomalla avoimella verkkokurssilla eli MOOCilla. Taitoja tarvitaan jo ensi syksynä, kun ohjelmointi eli koodaus tulee Suomessa osaksi kaikkea peruskoulun opetusta.

Syksyllä järjestetty ensimmäinen Koodiaapinen-MOOC sai osallistujilta arvosanaksi 9,1 ja sen läpäisi yli 500 opettajaa. Uutta kurssia on kehitetty entistäkin paremmaksi järjestäjien kokemusten ja osallistujien antaman palautteen pohjalta.

– Opettajat kokivat MOOCin innostavaksi, haastavaksi ja hyödylliseksi oman työnsä kannalta, kertoo Koodiaapisen koordinoinnista vastaava Aalto-yliopiston tutkija Tarmo Toikkanen.

– Käytetty oppimisalusta ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen yli tuhannen osallistujan massiiviselle verkkokurssille. Uudella kurssilla olemmekin vaihtaneet sen Aalto-yliopistossa kehitettyihin Rubyric- ja A+-alustoihin. Ne mahdollistavat muun muassa vertaisarvioinnin, jolloin jokaisella on mahdollisuus saada yksilöllistä palautetta.

Luovuuden väline

Kevään kurssi käynnistyi 22. helmikuuta. Mukana on jo yli 1800 opettajaa, ja ilmoittautua voi vielä parin viikon ajan, 13. maaliskuuta asti. Kurssilla on neljä linjaa: jo syksyllä mukana olleet ScratchJr, Scratch ja Racket, sekä uutuutena Python.

– Tavoite on, että opettaja hallitsee kurssin käytyään yhden ohjelmointivälineen ja tuntee osaavansa käyttää sitä omassa työssään pedagogisesti mielekkäällä tavalla, Toikkanen kiteyttää.

Perusopetuksessa työskentelee Suomessa noin 40 000 henkilöä, joten riittävien ohjelmointitaitojen opettaminen perinteisin keinoin olisi lähes mahdotonta.

– Päivän kestäville täydennyskursseille mahtuu yleensä 20–30 osallistujaa, ja ne ovat aikaan ja paikkaan sidottuja. Koodauksen omaksuminen yhdessä päivässä on myös vaikeaa. MOOCilla asiaan ehtii syventyä, ja rytmin ja paikan voi päättää itse, kunhan vain ehtii tehdä tehtävät, Toikkanen selittää.

Miksi koodaamisen tuleminen kouluihin on sitten tärkeää?

– Koodaaminen on yksi uusi työmuoto peruskoulun palettiin – ja äärimmäisen motivoiva sellainen. Monet opettajat ovat kertoneet, että koodaamisella on saatu mukaan sellaisetkin oppilaat, joita muutoin on vaikeaa innostaa opiskelemaan. Koodaus on myös luovan ilmaisun väline; jos piirtäminen tai esseen kirjoittaminen ei onnistu, koodaus voi tarjoa hienon tavan toteuttaa itseään.

äپٴᲹ:

Tutkija Tarmo Toikkanen
Aalto-yliopiston median laitos
p. 050 603 84
tarmo.toikkanen@aalto.fi

Mukaan MOOCille voit ilmoittautua 13. maaliskuuta mennessä.

Koodiaapista kokoaa IT-kouluttajat ry. Lisätietoa

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Euroopan unionin osarahoittama
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita

Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.