Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin
Kenen Turku – visioita vehreämmästä ja monilajisemmasta kaupungista -teos ottaa kriittisesti kantaa nykyiseen kaupunkisuunnitteluun ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Se kysyy, millaisessa kaupungissa oikeastaan haluamme asua ja keiden ehdoilla suunnittelemme sitä? Samalla kirja tuo esille keinoja, miten tiiviiseen kaupunkiin saataisiin lisää vihreää ja sen tuottamia hyötyjä.
Kenen Turku -kirjan työt on laadittu syksyllä 2025 toteutetulla maisemanhoidon kurssilla, johon osallistui 22 maisterivaiheen maisema-arkkitehtiopiskelijaa. Suunnittelukohteiksi valittiin Turun keskusta ja Itäharju-Kupittaa, joissa on tällä hetkellä niukasti kaupunkivihreää.
Itäharju-Kupittaan työt haastavat nykyisen tiiviin kaavaratkaisun ja esittävät varjosuunnitelmia vihreämmäksi ja monilajisemmaksi kaupunginosaksi, jonka identiteetti tukeutuu paikan henkeen. Keskustaa tutkivissa töissä otetaan kantaa ankeisiin koulupihoihin, karuihin puuttomiin katuympäristöihin ja Turun kiinnostavan puutarhahistorian näkymättömyyteen.
”Kirja osoittaa, että kaupunkisuunnittelussa tarvitaan rohkeita ratkaisuja ja vihreyden priorisointia. Näin kaupunkimme säilyvät elinkelpoisempina”, toteaa professori Ranja Hautamäki Aalto-yliopistosta.
Kirja ja kurssi ovat osa Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittamaa , jossa tutkitaan monilajista hyvinvointia.
Kirjaan voi tutustua täällä: .
äپٴᲹ:
Lue lisää uutisia
Mitä kvantti tarkoittaa?
Kaksi Aallon kvanttitutkijaa valottaa kiehtovaa maailmaa, jossa mahdottomalta kuulostava on täysin tavallista.
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.