Kemian tekniikan konkari: Ympäristöahdistuksen voi kanavoida myös toiminnaksi
Kemian tekniikan avulla ympäristöahdistus on mahdollista kanavoida toiminnaksi. Näin ajattelee nykyisin eläkkeellä oleva Kai Korhonen, joka aloitti kemian tekniikan opinnot vuonna 1970. Korhonen osallistui Aalto-yliopistolla järjestetylle Päättäjien Metsäakatemian vierailulle, jolla tutustuttiin biotalouden uusiin mahdollisuuksiin ja tutkimukseen.
Vierailuun kuuluneen demokierroksen jälkeen Korhonen totesi näkevänsä kemian tekniikan alalla selkeän muutoksen.
”Suuri muutos on siinä, että tässä ollaan tekemässä tulevaisuutta niin vahvasti. Ennen se oli etabloitunutta teollisuutta, jota kehitettiin. Nyt on huikeita visioita. Vaikka ei ole vastauksia vielä ihan kaikkeen, tuntuu siltä, että isoja uusia ratkaisuja löytyy aivan kulman takaa”, Korhonen toteaa.
Tutkimushankkeita esittelivät Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijat ja tutkijat. Mukana olivat kierrätetystä selluloosakuidusta valmistettu Ioncell-kangas, Aalto-yliopiston kemian tekniikan ja muotoilun yhteistyöohjelma Chemarts sekä erilaisia uusia ligniinistä ja nanoselluloosasta valmistettuja materiaaleja ja niiden käyttömahdollisuuksia.
Myös eläkkeellä oleva Aalto-yliopiston professori Matti Kairi ja kauppakorkeakoulun alumni Kari Janhunen vaikuttuivat näkemästään Aalto Bioproduct Centressä.
”Olen käynyt täällä ennenkin ja nähnyt tätä innovaatiokeskusta. Todella silmiä avaavaa, ja ihan erilaista opetusta kuin silloin kun itse opiskelinIhan uutta opettamistapaa kuin silloin kun itse olen opiskellut”, Janhunen kertoo.
Kairi totesi yllättyneensä kemian tekniikan laaja-alaisesta tarjonnasta.
”Olen tehnyt osan työurastani puunjalostuspuolella. Päällimmäiseksi mieleen jäivät nanoselluloosan käyttömahdollisuudet. Kunhan vain koulujen opot saisivat rautaisannoksen siitä, mitä kaikkea täällä on menossa”, Kairi toteaa.
Kai Korhoseen suuren vaikutuksen teki opiskelijoiden innostus ja katse tulevaan.
”Tästä alasta puhuttiin jo 50 vuotta sitten iltaruskon alana. Nyt tämä on kaikkea muuta kuin iltaruskoa. Täällä tulee vastauksia valtaviin ympäristökysymyksiin, kuten tekstiiliteollisuuteen, puuvillan tai muovin korvaamiseen”, Korhonen toteaa.
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.