Keksintöihin perustuvat innovaatiot ovat yksi Suomen talouskasvun moottoreista
Aalto-yliopisto, Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistys ry ja Suomalaisten Keksijöiden Tukisäätiö järjestivät yhteistyössä jo kolmannen kerran Innovaatiot kasvun moottoriksi -seminaarin. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 14.2. pidetyn seminaarin teemana oli innovaatiotoiminnan edistäminen Suomessa ja IPR:n merkitys erityisesti liiketoiminnan ja viennin edistämisessä. Tilaisuuden puheenjohtaja oli varatuomari Timo Kivi-Koskinen, Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistyksen ja Tukisäätiön hallitusten puheenjohtaja, ja isäntänä Kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Arto Lahti.
Varatuomari Timo Kivi-Koskisen mukaan Suomi pyrkii parantamaan valmiuksiaan hyödyntää globaalisti kiistattomia innovaatiokyvykkyyksiään. Tässä suurena ongelmana on se, että varsinkin yksityisten keksijöiden rahoitus on Suomessa hyvin heikkoa. Lisäksi valtion tuki lopetettiin kokonaan vuonna 2014.
”Suomeen on saatava moninkertainen määrä tehokkaasti hoidettuja ja riittävästi rahoitettuja innovaatioprosesseja, jotka johtavat työtä ja tuloja tuoviin ja vientiin tähtääviä tuotteita ja palveluja. Keksintöihin perustuvat innovaatiot ovat Suomen taloudellisen nousun todellinen moottori”, Kivi-Koskinen sanoo.
Lisensointijohtaja Eeva Hakoranta Nokia Technologies Oy:stä kuvasi Nokian IPR-liiketoimintaa globaalista näkökulmasta.
"Ajoittain törmää arvioihin, joiden mukaan Nokia on historiaa. Tämä on täysin väärä arvio, Nokia kasvaa, muuttuu ja tuottaa jatkuvasti uusia innovaatioita", Hakoranta sanoi.
Hakorannan mukaan Euroopan talousalue voisi saada tehokkaalla IPR-politiikalla suuremman hyödyn globaaleista noin 300 miljardin euron mobiilipuhelinmarkkinoista.
"Pohdittavana onkin, minkä varassa Euroopan kilpailukyky jatkossa voi olla. Eurooppalaisten yritysten mobiili-investoinnit ja patenttiomaisuus ovat tässä keskeisessä asemassa.
Seminaarissa piti esitelmän myös valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja Pentti Pikkarainen, joka puhui valtion innovaatiotoiminnan rahoituksesta.
Esitysten jälkeen käytiin paneelikeskustelu ”IPR:n merkitys erityisesti viennin edistämisessä”.
Paneelin puheenjohtaja toimi toimitusjohtaja Arto Tuominen Headline Oy:sta ja panelisteina keskustelivat lainopillinen asiamies Albert Mäkelä Suomen yrittäjistä, lisensointijohtaja Eeva Hakoranta, Nokia Technologies, Innokampus Oy:n toimitusjohtaja Rami Saarniaho, tekniikan lisensiaatti Jarmo Hallikas Falcon Leader Oy:stä, toimitusjohtaja Erkki Puumalainen, Poptori Oy, ja FM Nisse Suutarinen, Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistys.
äپٴᲹ:
Professori Arto Lahti
arto.lahti@aalto.fi
p. 050 376 9428
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.