ɫɫ

Uutiset

Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja

Tuore Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja kokoaa yhteen tutkimukseen perustuvia, helposti sovellettavia keinoja, joilla kaupunkivihreän roolia voidaan vahvistaa ilmaston ja luonnon hyväksi. Se on suunnattu niin kaupunkipäättäjille ja -suunnittelijoille kuin kotipuutarhureille.
Pieni mutkitteleva puro, kiviä ja korkeaa ruohoa aurinkoisessa puistossa, taustalla puita ja nurmikkoa
Kuva: Mari Ariluoma

Puistoilla, pihoilla, katuistutuksilla ja kaupunkimetsillä on merkittävä mutta vielä osin hyödyntämätön rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hiilen sitomisen lisäksi ne viilentävät kaupunkeja, hillitsevät hulevesiä, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja tukevat ihmisten hyvinvointia.

Monivuotisessa CO-CARBON-hankkeessa tutkijat ovat selvittäneet kaupunkivihreän ilmastohyötyjä ja kehittäneet ratkaisuja sen tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Keskiviikkona 20. toukokuuta julkaistu käsikirja kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen keskeiset tutkimustulokset ja suositukset siitä, miten kaupunkivihreän hiilensidontaa voidaan vahvistaa ja miten viherrakenteita voidaan suunnitella, rakentaa ja hoitaa vähäpäästöisesti.

“Pyrkimyksenä on tuoda kaupunkivihreä vahvemmin mukaan ilmasto- ja luontotavoitteisiin sekä niiden käytännön toteutukseen”, sanoo Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki

Hiiliviisaus vaatii sekä suuria linjoja että arjen pieniä tekoja

Käsikirjan keskeinen viesti on, että hiiliviisaus ei ole vain strategiatason kysymys. Se toteutuu yhtä lailla kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa kuin yksittäisillä pihoilla.

Kaupunkien hiilineutraaliustavoitteet edellyttävät päästövähennysten lisäksi hiilinielujen vahvistamista. Kaupunkivihreään panostaminen on tässä keskeinen keino – ja samalla investointi viihtyisämpään, kestävämpään ja terveellisempään kaupunkiympäristöön.

Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja vastaa tähän tarpeeseen ja esittää keinoja siihen, miten kaupunkivihreän potentiaalia kustannustehokkaana ja monihyötyisenä ilmastoratkaisuna voisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Ratkaisujen lisäksi käsikirja kertoo hiiliviisauden arviointimenetelmistä sekä tiedon jalkauttamisesta. 

Käsikirja on syntynyt osana , jossa mukana ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Kööpenhaminan yliopisto sekä laaja joukko kaupunkeja, yrityksiä ja muita yhteistyökumppaneita.



Käsikirja on saatavilla myös 

Viheralueiden hiilenkiertoa havainnollistava Kaupungin keuhkot -näyttely Tiedekulmassa 16.10.2026 saakka.

CO-CARBON -hankkeen tuottamia julkaisuja ja työkaluja hiiliviisauden edistämiseksi:

äپٴDz:

Ranja Hautamäki
Professori, maisema-arkkitehtuuri
ranja.hautamaki@aalto.fi
050 523 2207

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva monimutkaisesta kultaisen värisestä koneesta, jossa on erilaisia johtoja ja liittimiä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä kvantti tarkoittaa?

Kaksi Aallon kvanttitutkijaa valottaa kiehtovaa maailmaa, jossa mahdottomalta kuulostava on täysin tavallista.
Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Euroopan unionin osarahoittama
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita

Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.