ɫɫ��

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat Kalle Luoto ja Niklas Helineva pääsivät osana Kauppakorkeakoulun räätälöityjä opiskelijaprojekteja tutkimaan Konecranesin huoltotyöntekijöiden työntekoa. Nykyisten työntekijöiden lisäksi he haastattelivat projektia varten huoltoalan opiskelijoita, jotta selvitys saatiin ulottumaan myös Konecranesin potentiaalisiin työnhakijoihin.

Konecranes on maailmanlaajuinen pörssiyhtiö, joka on erikoistunut nostureiden ja nostolaitteiden valmistukseen ja kunnossapitoon. Opiskelijatiimi työskenteli Konecranesin Suomen HR-tiimin kanssa lisätäkseen ymmärrystään työntekijöiden ja työnhakijoiden motivaatiotekijöistä. Projektin tarkoituksena oli kehittää Konecranesin huolto- ja kunnossapitotehtäviä koskevaa rekrytointia. Tällä hetkellä huolto- ja kunnossapitoalalla on Suomessa merkittävä pula osaavista työntekijöistä. Taitavat ja sitoutuneet työntekijät ovat tärkeä kilpailuvaltti Konecranesin kaltaisille toimialan johtaville yhtiöille.

Projektitiimin pyrkimyksenä oli ohjata Konecranesia oikeaan suuntaan tässä haastavassa ympäristössä ja siinä onnistuttiin – projektin tulokset olivat vaikuttavia. Opiskelijat onnistuivat löytämään uusia näkemyksiä ja hahmottamaan uudenlaisia strategioita Konecranesin työnantajabrändäykseen, rekrytointiin ja työntekijöiden sitouttamiseen.

Hakijapersoonat tutkimuskehyksenä

Projektissa haluttiin lisätä ymmärrystä mahdollisen huoltoasentajaksi hakevan henkilöprofiilista. Tavoitteena oli luoda hakijapersoonia rekrytoinnin kehittämistä varten. Aineisto perustui sähköalan opiskelijoiden ja Konecranesissa työskentelevien huoltoasentajien haastatteluihin.

Hakijapersoonan luominen on menetelmä, joka antaa osittain fiktiivisen kuvauksen ihanteellisesta työnhakijasta. Persoonien avulla luodaan työnkuvia ja sisältöjä potentiaalisten hakijoiden tavoittamiseksi ja houkuttelemiseksi. Projektitiimi lähestyi aihetta kuitenkin kokonaisvaltaisemmin keskittyen sekä rekrytointiin että työntekijöiden pitämiseen yrityksessä.

Aineisto tuotti joukon persoonia sekä ihanteellisten hakijoiden ja nykyisten huoltoasentajien arkkityyppejä, mukaan lukien erilaiset ominaisuudet ja käyttäytymismallit. Näitä voidaan hyödyntää rekrytointimarkkinoinnissa ja työnantajalupauksen rakentamisessa.

”Satsasimme kokonaisvaltaisen ja todenmukaisen kuvauksen luomiseen sekä työpaikasta että työntekijöiden ja hakijoiden ominaisuuksista. Käsitteellinen kuvaus herätettiin eloon hakijapersoonien ja näiden taustalla olevien tarinoiden kautta, mikä tarjosi projektille vakuuttavan ja konkreettisen lähtökohdan. Siltä pohjalta tunnistimme brändäyksen, markkinoinnin ja rekrytoinnin strategioita ja työkaluja, jotka ovat tehokkaimpia tälle kohderyhmälle (huoltoasentajat) sekä alueita, joilla Konecranes voisi kehittyä. Tunnistimme toki myös ne alueet, joilla Konecranes jo menestyy”, kuvailee Luoto prosessia.

Tutkimusmenetelmiä ja analyysia pohdittiin huolellisesti projektin ohjaajana toimineen professori Marjo-Riitta Diehlin kanssa. Diehlin näkemyksen avulla pystyttiin varmistumaan siitä, että analyysi oli todenmukainen ja selkeästi perusteltu.

”Organisaatiokäyttäytymisen tutkijana on jännittävää nähdä, kuinka suuri osa projektitiimin havainnoista, erityisesti työpaikkakulttuurin ja -yhteisön näkökohdista, heijastuu myös akateemiseen tutkimukseen, mikä todellakin vahvistaa tulosten laajempaa kuvaa”, Diehl kommentoi.

Yllättäviä yhteisvaikutuksia opiskelijayhteistyöstä

Projektin tutkimusvaihe koostui pitkästä kvalitatiivisten tutkimushaastattelujen jaksosta alan opiskelijoiden ja Konecranesin huoltoasentajien kanssa ympäri Suomen.

Haastattelut osoittivat hienosti sen, miten yhteistyö opiskelijoiden kanssa voi olla yrityksille valttikortti. Kokonaisuutta hyödytti suuresti se, että haastateltavina oli ulkopuolisia opiskelijoita, mikä johti rentoon ja avoimeen keskusteluun. Keskusteltaessa paljastui monivivahteisia yksityiskohtia työpaikkakulttuurista, organisaatiokäyttäytymisestä ja työnhausta.

”Sovimme asiakkaan kanssa, että kaikki haastattelutulokset pidetään anonyymeinä mahdollisimman avoimen ja rehellisen keskustelun edistämiseksi. Yhtiöstä riippumattoman tutkimusryhmän perustaminen onnistui hienosti ja edisti dialogia”, Helineva kertoo.

Konecranesin HR-tiimi innostui tuloksista ja projektitiimi onnistui muokkaamaan haastatteluista saadun tiedon erittäin konkreettisiksi oivalluksiksi.

Opiskelijoille erityiskiitokset kattavasta ja selkeästä raportista

Konecranesin Talent Acquisition Specialist Milla Saari oli projektiin tyytyväinen.”Aihe oli tärkeä, sillä se auttoi meitä ymmärtämään entistä paremmin rekrytoinnin kohderyhmää, tässä tapauksessa Suomessa asuvia huoltoasentajia. Tulosten avulla pystymme kehittämään ja tarkentamaan työnantajabrändiä ja rekrytointiviestintää ja tekemään sen oikeilla kanavilla ja alustoilla.”

”Opiskelijat olivat hyvin oma-aloitteisia ja tarttuivat rohkeasti haasteeseen heti ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Opiskelijatiimin kanssa työskentely oli helppoa. Opiskelijat saivat erityistä kiitosta kattavasta ja selkeästä tutkimusraportista, joka valmistui sovitussa aikataulussa. Saimme paljon arvokasta tietoa siitä, miten kohderyhmä hakee työpaikkoja ja mitkä kanavat ovat käytössä. Saatujen tulosten avulla kehitämme, tarkennamme ja kohdistamme käynnissä olevia ja tulevia rekrytointikampanjoita”, Milla Saari kertoo.

”Kaiken kaikkiaan oli mielenkiintoista luoda projekti alusta alkaen niinkin itsenäisesti suuren yritysasiakkaan kanssa. Projekti oli mielenkiintoinen myös siinä mielessä, että Konecranesin huoltoasentajat ovat eri puolilla Suomea ja tulevat eri kulttuuritaustoista. Onnistuimme syventymään eri alueiden välisiin eroihin ja analysoimaan tarkemmin tämän kohderyhmän mieltymyksiä sekä tukemaan Konecranesin kehittymistä houkuttelevana työnantajana”, opiskelijakaksikko tiivistää.