Kauppakorkeakoulun dekaani: Jaamme huolen opiskelijoiden jaksamisesta
Suomen Ekonomien maanantaina 20.11.2023 julkaisema raportti ja HS:n kirjoitukset aiheesta ja nostivat esille kauppakorkeakoulujen opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin haasteet.
Nuoriin kohdistuu tänä päivänä painetta monesta suunnasta ja he ovat jo aikaisin huolissaan työuristaan. Työmarkkinat vaativat paitsi tutkintoa, myös relevanttia työkokemusta, mikä patistaa töihin opiskelujen ohella. Samaa tekee myös raportissa ja HS:n jutuissa mainittu opintotuen niukkuus yhdistettynä inflaation mukanaan tuomaan kustannustason nousuun.
Sekä yhteiskunta, työmarkkinat, kansainväliset akkreditointimme että me itse Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa edellytämme, että kurssiemme ja koulutusohjelmiemme haasteelliset oppimistavoitteet täyttyvät. Lisäksi meille ja kaikille muillekin yliopistoille tulee kasvavaa painetta puskea opiskelijat läpi tavoiteajassa.
Yksi paineita aiheuttava tekijä on myös opiskelijoiden keskinäinen kilpailu. Valintaseulamme on tiukka. Viime kesän yhteishaussa 388 aloituspaikasta kilpaili yli 3 200 ensisijaista hakijaa. Kilpaillun valinnan ansiosta meille valikoituu hyvin lahjakkaita opiskelijoita, jotka kilpailevat ohjelmissamme keskenään, mikä myös aiheuttaa painetta.
Hyvinvoinnin haastetta on lisännyt myös korona-ajan tuoma helppous jäädä yksin ja syrjäytyä jo olemassa olevien tukialoitteiden ja -ryhmien ulkopuolelle.
Jaamme huolen opiskelijoiden jaksamisesta ja haluamme varmistaa, etteivät opiskelijat uuvu opintojen aikana. Teemme tiivistä yhteistyötä opiskelijajärjestö KY:n kanssa ja hyödynnämme mm. vuosittain toistuvan opiskelijoiden AllWell?-hyvinvointikyselyn tuloksia konkreettisissa opiskelua ja hyvinvointia tukevissa toimissa. Selvää on kuitenkin, että myös kauppakorkeakoulujen pitää tehdä entistä enemmän opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen.
Timo Korkeamäki
dekaani
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tekstit, joihin on viitattu yllä olevassa vastineessa:
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
CEMS MIM sijoittui neljänneksi maailmassa jo toisena vuonna peräkkäin
Kokonaispisteet ovat korkeat: 95,2/100 QS:n vuoden 2027 johtamisen maisteriohjelmien rankingissa.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.