É«É«À²

Projektiammattilaiset ry palkitsi vuoden 2021 menestyjiä projektialalla. Yksi palkituista on tuotantotalouden tutkijatohtori Jere Lehtinen ±¹Ã¤¾±³Ùö²õ³Ù³Ü³Ù°ì¾±³¾³Ü°ì²õ±ð±ô±ô²¹²¹²Ô . Väitöstutkimukselle myönnettiin Academic PM Award-palkinto kategoriassa akateeminen tutkimus.

Lehtisen väitöstutkimuksessa tutkittiin sitä, miten projektiorganisaatiot sitouttavat ulkoisia sidosryhmiä monimutkaisten projektien toimintoihin. Aihetta lähestyttiin kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Idea työhön syntyi kokemusperäisistä havainnoista ulkoisten sidosryhmien roolista monimutkaisten infrastruktuuriprojektien läpiviennissä ja arvonluonnissa.

³¢±ð³ó³Ù¾±²õ±ð±ô±ôä ei ole taustaa infra- tai rakennuspuolella eikä suurissa monimutkaisissa projekteissa. Hän oli seurannut hankkeiden sidosryhmädynamiikkaa pääasiassa median kautta – ensikosketus alaan tuli opiskeluaikana professorien Karlos Artton ja Kirsi Aaltosen kautta.

Väitöstutkimuksessa saatiin avaintuloksia jokaiseen kolmeen tutkimuskysymykseen liittyen. Tärkeimmät näistä liittyvät sidosryhmien systemaattiseen sitouttamiseen ja sitouttamisen organisointiin projektin elinkaaren eri vaiheissa. Lähtökohtana oli, että ulkoisilla sidosryhmillä, kuten kansalaisilla, kansalaisjärjestöillä ja viranomaisilla, ei ole virallista roolia projekteissa, vaikka niillä voi olla suuri vaikutus projektien etenemiseen ja projektit luovat monesti arvoa ulkoisille sidosryhmille loppukäyttäjinä.

Lehtisen väitöstutkimus on palkittu myös kansainvälisesti .

Tärkeimmät havainnot

Lehtinen lähestyi väitöstutkimuksensa ongelmaa kolmella tutkimuskysymyksellä, jotka liittyvät vahvasti siihen, että sitouttaminen (engagement) on tärkeä osa monimutkaisten projektien onnistunutta hallintaa. Kysymykset olivat:

• Miten projektiorganisaatiot organisoivat ulkoisten sidosryhmien sitouttamisen toimintoja,
• miten ne sitouttavat ja irti kytkevät ulkoisia sidosryhmiä projektin elinkaaren aikana ja miksi,
• miten projektiorganisaatiot kommunikoivat vaikuttavasti sosiaalisessa mediassa sitouttaakseen ulkoisia sidosryhmiä.

Tärkeimpinä havaintoina näistä Lehtinen haluaa nostaa esille:

1. Systemaattinen organisointi. Lähestyttäessä ulkoisia sidosryhmiä systemaattisella tavalla, sitouttaminen voidaan jakaa tarkoituksenmukaisiin aktiviteetteihin, aktiviteetit kohdennetaan asiaankuuluville projektiorganisaation jäsenille, joille myös tarjotaan joustavat roolit, välttämätön informaatio ja motivaatio aktiviteettien toteuttamiseen. Keskeistä organisoinnissa on luoda yhteisöllinen henki ja arvot, jotka mahdollistavat ulkoisten sidosryhmien näkemisen mahdollisuutena, ei uhkana tai vihollisena projektin toteutukselle.
2. Sidosryhmien merkitys arvonluonnille elinkaaren eri vaiheissa. Kaikkia sidosryhmiä ei voida ottaa mukaan ja sitouttaa jokaiseen projektin vaiheeseen tasapuolisesti, mutta sidosryhmät voidaan nähdä tasa-arvoisesti arvonluonnin näkökulmasta – on tärkeää pohtia, ketkä ovat keskeisiä sidosryhmiä arvonluonnin kannalta eri tilanteissa ja toimia läpinäkyvästi. Tämä korostaa projektiorganisaatioiden jatkuvaa tasapainoilua ulkoisten sidosryhmien oikea-aikaisen sitouttamisen ja irti kytkemisen välillä projektin elinkaaren aikana.
3. Sosiaalinen media työkaluna ulkoisten sidosryhmien sitouttamisessa. Sitouttamisen vaikuttavuus sosiaalisessa mediassa riippuu projektiorganisaation ymmärryksestä kohdesidosryhmää kohtaan ja sopivista keskusteluaiheista ja kommunikaatiotavoista. Erityisesti ajankohtainen tieto kestävän kehityksen teemoista ja projektin etenemisestä (aikataulu, budjetti, laajuus), yhteistyökykyisyys ja viihdyttävä sisältö näyttivät toimivan. Sen sijaan melko yllättäen vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen ei näyttänyt olevan vaikuttava tapa. Yhtenä syynä voi olla, että ulkoiset sidosryhmät kokevat vaikuttamisen mahdollisuuden sosiaalisen median kautta pinnalliseksi ja teennäiseksi.

Lehtistä yllättänyt havainto oli, että sitouttamisen lisäksi oikea-aikainen irti kytkeminen (disengagement) on tärkeää arvonluonnissa. Vastoin yleistä käsitystä, sama sidosryhmä voidaan sitouttaa ja kytkeä irti useamman kerran eikä siitä näytä olevan merkittävää haittaa sidosryhmäsuhteelle. Tosin tämä saattaa olla tutkimuksen kontekstiin liittyvä anomalia.

Maailma ja vuorovaikutukset tavat muuttuvat

Lehtinen toimii tällä hetkellä tutkijatohtorina tuotantotalouden alalla kahdessa yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Oulun yliopistossa, ja suunnittelee jo jatkoa tutkimukselle.

"Teemana aihe on niin iso, että siitä varmasti löytyy useita osa-alueita tutkittavaksi. Väitöstutkimuksessa teknologiafokuksena oli erityisesti sosiaalinen media ja ulkoisten sidosryhmien sitouttaminen sen kautta, mutta jatkossa tutkitaan myös muita teknologioita, sidosryhmiä ja ilmiöitä laajemmin. Yhtenä ideana on tutkia teknologioita ja niiden roolia sidosryhmien yhteistyössä, koordinoinnissa ja sitouttamisessa", Lehtinen kertoo.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹: