ɫɫ

Uutiset

Ilmastoyliopisto tarjoaa 9 avointa verkkokurssia kestävyydestä ja ilmastonmuutoksesta

Yksitoista korkeakoulua ovat tuottaneet yhdeksän kestävyys- ja ilmastokurssin sarjan, jolla suomalaiset sivistetään taisteluun ilmastonmuutosta vastaan.
Climate University

Kuinka puhua ilmastonmuutoksesta? Kuinka kestävyysmuutosta johdetaan? Miten kiertotalous toimii? Kuinka opiskelijat ja yritykset voivat yhdessä ratkoa ilmasto- ja kestävyyshaasteita? Ilmastoyliopistoksi (Climate University) ristitty suomalaisten korkeakoulujen verkosto tarjoaa yhdentoista korkeakoulun yhdessä tuottamat kestävyys- ja ilmastokurssit yhdellä sivustolla osoitteessa .

Ilmastoyliopiston kurssit ovat kaikille avoimia ja sopivat ilmastonmuutos- ja kestävyysaiheista kiinnostuneille opettajille, korkeakouluopiskelijoille ja jo työelämässä vaikuttaville. Kurssit ovat joko englanniksi tai sekä suomeksi että englanniksi. Käännöksiä on luvassa lisää ja ensimmäistä käännöstä ruotsiksi valmistellaan parhaillaan.

Omin päin tai opintopisteillä

Ilmastoyliopiston yhteistyömallia ja opetuskokonaisuutta on kehitetty kahden vuoden ajan yhdessä kahdeksan yliopiston ja kolmen ammattikorkeakoulun kanssa.

Urakan hedelmät ovat nyt kaikkien saatavilla yhdellä sivustolla. Ilmastoyliopisto nostaa ilmastonmuutos- ja kestävyysopetuksen maailmanlaajuisesti uudelle tasolle etenkin monitieteisellä lähestymistavallaan.

”Kurssiemme sisällöt on hiottu lukuisissa monitieteisissä työpajoissa ja kymmenien eri tutkimusalojen asiantuntijoiden yhteisvoimin”, Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden tutkijatohtori Laura Riuttanen kertoo. Hän on vetänyt hanketta, ja Aalto-yliopisto on ollut hankkeessa kumppanina.

Verkkokurssien materiaalit ovat verkossa avoimesti tarjolla ja opiskeltavissa omin päin. Jos kursseista haluaa opintopisteitä, opiskelijan tulee ilmoittautua jonkin verkostoon kuuluvan korkeakoulun tai Avoimen yliopiston järjestämille Ilmastoyliopisto- eli Climate University -kursseille.

Systeemiajattelua ja monitieteisyyttä

Aalto-yliopisto osallistui ilmastonmuutosta systeemisestä näkökulmasta käsittelevän SystemsChange.now-kurssin toteuttamiseen.

”Kurssilla ilmastonmuutos ja systeemiajattelu yhdistetään uudella tavalla. Vain tarkastelemalla ilmastonmuutosta ja kestävyyttä systeemisestä näkökulmasta voimme löytää toimivia ratkaisuja aikamme viheliäiseen ongelmaan. Kurssin tuottamisessa Aalto-yliopisto pääsi myös jakamaan systeemianalyysin osaamistaan muille korkeakouluille”, tutkijatohtori Sanna-Liisa Sihto-Nissilä kertoo.

Tammikuun alussa alkaa kolme useamman yliopiston yhteistyössä toteuttamaa avointa kurssia: SystemsChange.now, Leadership for sustainable change ja Statistical tools for climate and atmospheric science. Kurssien keskeinen ajatus on tuoda eri alojen opiskelijoita yhteen kestävyys- ja ilmastoteemojen äärelle, ja monilla kursseilla tehdään pienryhmätöitä.

"Yhteispohjoismaisella Ilmasto.nyt -kurssillamme samassa ryhmässä voi istua suomalainen kestävyysjohtaja, islantilainen maatalousyliopiston opiskelija, Helsingin yliopiston filosofian maisteri ja Lundin yliopiston fysiikan opiskelija", Laura Riuttanen havainnollistaa. 

Ilmastokurssi myös lukioon

Korkeakouluopetuksen lisäksi Ilmastoyliopistosta löytyy lukiolaisille sopiva peruskurssi ilmastonmuutoksesta. ۳ٱ𾱲ٲössä oli mukana myös Otaniemen lukio, jossa ensimmäinen Lukiolaisen Ilmasto.nyt -kurssi toteutettiin viime keväänä.

"Lukioilla on uudessa opetussuunnitelmassa velvoite korkeakouluyhteistyöhön, ja siihen mielestäni tämä kurssi sopii hyvin. Kurssia voi käyttää sellaisenaan lukiossa, mutta sitä voi myös hyödyntää kurkistuskurssina korkeakouluopintoihin. Kurssin tiimoilta omaan kumppaniyliopistoon voi järjestää tutkijavierailuja ja -haastatteluja tai laboratorio- ja tutkimusasemakäyntejä. Järjestämme myös koulutusta opettajille materiaalin käyttöön lukio-opetuksessa", Laura Riuttanen vinkkaa.

Opettajat niin korkeakouluissa kuin lukioissa saavat hyödyntää Ilmastoyliopiston verkko-opetusmateriaaleja vapaasti. Kaikkiin materiaaleihin sisältyy opettajan opas, jossa neuvotaan, miten opetuksen voi järjestää, miten eri tehtävätyyppejä voi hyödyntää ja miten arvioida suorituksia.

"Verkostoomme mahtuu lisää yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja lukioita. CC-BY-SA -lisenssillä voimme luoda tulokaskorkeakoululle oman kurssikopioalustan omine vastuuhenkilöineen."

Monet kurssit myös vedetään yhteistyössä usean korkeakoulun kesken ja useamman eri alan opettajan voimin. Ilmastoyliopisto-verkostoon on tähän mennessä liittynyt jo 18 suomalaista korkeakoulua.

äپٴDz

Tutkijatohtori Sanna-Liisa Sihto-Nissilä, Perustieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto
sanna-liisa.sihto-nissila@aalto.fi 

Tutkijatohtori Laura Riuttanen, Ilmakehätieteen keskus, Helsingin yliopisto
laura.riuttanen@helsinki.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Euroopan unionin osarahoittama
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita

Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
QS CEMS ranking 2027 banner
Opinnot Julkaistu:

CEMS MIM sijoittui neljänneksi maailmassa jo toisena vuonna peräkkäin

Kokonaispisteet ovat korkeat: 95,2/100 QS:n vuoden 2027 johtamisen maisteriohjelmien rankingissa.
Project team for Alma Media
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?

Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Alex ja Lucie Lampen
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.