IHME-kouluprojekti tarjoaa taidekasvatusta koululaisille
Vuosittain järjestettävä IHME-festivaali tuo kansainvälisen nykytaiteen julkiseen tilaan – sinnekin missä taidetta ei ole totuttu näkemään. Tänä vuonna 10 vuotta täyttävä festivaali järjestetään 25.–26. toukokuuta Korjaamolla Helsingissä.
Osana festivaalia toteutetaan nyt jo seitsemättä kertaa myös IHME-kouluprojekti, joka on IHMEen ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuvataidekasvatuksen opiskelijoiden kumppanuushanke. Sen tarkoitus on kehittää taidekasvatustoimintaa kouluissa, tuoda esiin lasten ja nuorten ajatuksia taiteen keinoin sekä tehdä näkyväksi nykytaiteen ja taidekasvatuksen rajapintoja. ۳ٱٲökouluja on jo lähemmäs parikymmentä.
”۳ٱٲö on tarjonnut festivaalille keinon ulottaa ohjelmistoa koulujen suuntaan ja meille luontevan tilaisuuden kokeilla ja tutkia nykytaiteen toimintatapojen pedagogisia mahdollisuuksia erilaisissa kouluympäristöissä”, kertoo hanketta koordinoiva Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen lehtori Marja Rastas.
Vuonna 2018 IHME-kouluprojekti toteutetaan kolmella paikkakunnalla: Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä ja Helsingissä, joissa yläkouluikäisille tarjotaan animaatiotyöpajoja paikallisissa kulttuuritiloissa. Pajojen suunnittelusta ja opetuksesta vastaavat opiskelijat Leena Fredriksson, Noomi Ljungdell, Mikko Myöhänen, Riina Näsi ja Nanna Saarhelo lehtori Marja Rastaan ohjauksessa.
Vuosittainen IHME-teos on tänä vuonna ruotsalaistaiteilija Henrik Håkanssonin elokuva THE BEETLE, joka antaa äänen uhanalaiselle, ainoastaan Vantaalla esiintyvälle kovakuoriaislaji halavasepikälle. Muu festivaaliohjelma tarjoaa uusia näkökulmia teoksen käsittelemään ajankohtaiseen aiheeseen: ihmisen ja ympäristön yhä polttavammaksi käyvään suhteeseen.
Festivaaliohjelmaan kuuluu myös Ympäristöahdistus ja taidekasvatus -työpaja, joka järjestetään 25. toukokuuta ja sitä vetävät Aalto-yliopiston taiteen laitoksen tohtoriopiskelija Henrika Ylirisku ja ympäristötutkija Panu Pihkala.
Lue lisää:
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
CEMS MIM sijoittui neljänneksi maailmassa jo toisena vuonna peräkkäin
Kokonaispisteet ovat korkeat: 95,2/100 QS:n vuoden 2027 johtamisen maisteriohjelmien rankingissa.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.