Hyvin suunniteltu on kokonaan tekemättä, sanoi professori Teemu Malmi
Kauppakorkeakoulun laskentatoimen professorin Teemu Malmin mukaan talous on hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja kaikki päätökset ovat viime kädessä taloudellisia päätöksiä. Vientiyritysten menestys on ensiarvoisen tärkeää taloutemme hyvinvoinnille.
”Meidän tulee tehdä päätöksiä ja panna ne myös toimeen. Päätöksenteko on saatava nykyistä nopeammaksi ja toimeenpano-ongelmat, jotka johtuvat meistä itsestä, pitää saada ratkaistua. Hyvin suunniteltu on vielä kokonaan tekemättä”, sanoi professori Malmi evästäessään kansanedustajia hoitamaan Suomen taloutta hyvin.
Taloustieteen professori Matti Pohjola esitteli kuulijoille suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan haasteita ja jälleenrakennuskeinoja. Haasteita on Pohjolan mukaan kolme eli markkinatalous, hyvinvointiyhteiskunta ja työmarkkinat.
”Talouskasvu on hidastunut, koska tuottavuuden kasvu on hiipunut. Tästä seuraa, että hyvinvoinnin kasvu hidastuu tulevaisuudessa, ellei tuottavuutta saada uuteen kasvuun. Hyvinvointivaltiolle tyypillinen väestön ikääntyminen kasvattaa eläkkeitä ja hoivamenoja, mistä seuraa veroasteen nouseminen. Koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehityksestä leikkaamisesta taas seuraa, että talouskasvu hidastuu, kun kasvun tekijöistä säästetään. Työmarkkinoiden haasteena on alhainen työllisyysaste. Näin ollen verokertymä ei riitä hyvinvointivaltion rahoittamiseen”, Pohjola sanoi.
Professori Pohjolan mukaan tuottavuutta voi kasvattaa robotisaation ja digitalisaation avulla, mutta Suomi on niissä verrokkejaan, kuten Ruotsia ja Yhdysvaltoja, jäljessä.
”Korkea-asteen koulutus kuitenkin suojaa työpaikan katoamiselta ja edistää samalla uuden teknologian käyttöönottoa. Teknologian ja työn murroksessa myös työssä oppimisen merkitys korostuu. Koska uudet teknologiat eivät ole vielä vakiintuneet, koulutusta ei aina ole saatavilla.”
Taloudenpuolustuskurssi on kansanedustajien, yritysjohdon ja akateemisen maailman johtavien asiantuntijoiden huipputapaaminen. Keskiviikkona 12.9. Finlandia-talolla järjestetty kurssi oli jo neljäs laatuaan ja se toimi samalla lähtölaukauksena ensi kevään eduskuntavaaleihin. Aalto-yliopistosta tapahtumassa puhui myös emeritusprofessori Sixten Korkman ja kansanedustajien reformiesityksiä siitä, millaista myllerrystä koulutus kaipaa, olivat Aalto-yliopistosta kommentoimassa Aalto EE:n johtaja Riitta Lumme-Tuomala ja tutkijatohtori Hertta Vuorenmaa Kauppakorkeakoulusta.
Tapahtuman järjestivät yhteistyössä liikkeenjohdon valmennus- ja kehittämispalveluja tarjoava Aalto University Executive Education (Aalto EE) ja Helsingin Sanomat. ۳ٱٲökumppaneina olivat Tekniikan Akateemiset, Työeläkeyhtiö Elo, Suomen Ekonomit sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
Twitter: #tpk2018
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.