Hyötyykö Eurooppa Brexitistä?
Miltä Eurooppa näyttää Brexitin jälkeen? Näkyykö markkinassa merkkejä, jotka näyttävät vihreää valoa turvallisille investoinneille? Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja PwC:n järjestämässä Capital Markets -seminaarissa käsiteltiin Brexitin vaikutuksia Euroopassa.
Tilaisuuden avannut PwC:n partneri Janne Rajalahti johdatteli yritysten talousjohdosta koostuvan seminaariyleisön pohtimaan sitä, miten maailmantalous ja markkinat käyttäytyvät Brexitin jälkeen ja mitä on odotetavissa tulevaisuudessa.
Capital Markets -seminaari on jokavuotinen, jo perinteeksi muodostunut, yritysten ja yhteisöjen talousjohdolle suunnattu kutsuvierastapahtuma, jossa käsitellään vuosittain maailmantalouden ajankohtaisimpia ilmiöitä. Seminaari kokoaa yhteen alan asiantuntijat pohtimaan miltä tulevaisuus näyttää ja mitkä ovat ne haasteet, joihin yritysten on valmistauduttava vastaamaan. Tapahtuma järjestettiin syyskuun lopussa yhdeksännettä kertaa.
Avauspuheenvuoron piti PwC:n Senior Economic Adviser, pitkän uran Englannin Pankissa tehnyt Andrew Sentance Iso-Britanniasta. Hän maalasi kuvan epätavallisessa poliittisessa kontekstissa olevasta Euroopasta, joka silti, finanssikriisin jälkeenkin, kasvaa taloudellisesti, tosin maltillisemmin kuin ennen Brexitiä. ”Maailmantalouden kasvu tapahtuu nyt idässä, kuten Kiinassa”, Sentance painotti.
Entä miltä Eurooppa näyttää markkinana Yhdysvalloista katsottuna? Tätä tilannetta avasi seminaariyleisölle Partner & Director Kristiina Helenius North America Nordic West Officesta.
Puheenvuorossaan Helenius totesi valkoisen talon olevan tällä hetkellä jonkinasteisessa kaaoksen tilassa ja painotti että Yhdysvalloille on äärimmäisen tärkeää saada myös oma talouskasvu Euroopan rinnalla vetämään, jotta muun muassa presidentinvaaleissa annetut lupaukset voidaan toteuttaa.
Tilaisuuden päätti Kauppakorkeakoulun Rahoituksen professori Vesa Puttonen, joka valotti sijoittajan näkökulmaa Euroopan tilanteeseen. ”Markkinat ovat yllättävän rauhalliset verrattuna globaaliin poliittiseen tilanteeseen”, Puttonen totesi. ”Valtioiden lainanotto kasvaa. Keskuspankit kiihdyttävät omalta osaltaan tätä kehitystä ostamalla valtioiden obligaatioita. Valtioiden alijäämän siis rahoittavat keskuspankit.”
”Mutta onko tänä päivänä mitään syytä olla huolissaan?”, Puttonen kysyi ja totesi samalla nykyisen nollakorkoympäristön tarjoavat perustan tuleville kuplille. Kysymykseen siitä mitä tehdä mikäli tiukka paikka tulee, oli Puttosella vastaus valmiina. ”Kauppakorkeakoulussa kasvaa koko joukko uusia talousjohtajia ratkoman globaalin ja Euroalueen talouden haasteita. Modern teacher asks students for solutions”, olivat loppusanat Capital Market -seminarissa vuonna 2017.
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.