Havaijilaiskuoseista akustoiviin verhokankaisiin
Opiskelijoiden viime vuosina saavuttama menestys kansainvälisissä suunnittelukilpailuissa perustuu vahvaan muodilliseen näkemykseen sekä tekstiilirakenteiden, materiaalien ja valmistusmenetelmien syvälliseen tuntemukseen.
Tekstiili16 tunnelmallisessa näyttelytilassa on esillä yhteensä 19 projektityötä, jotka ovat syntyneet innovatiivisissa yhteistyöprojekteissa, ja ne laajentavat tekstiiliosaamista myös tieteen alueelle.
– Tekstiili16-näyttely on tämän kevään uusi tärkeä avaus. Teemme tunnetuksi tekstiilisuunnittelun osaamista ja suunnitteluun liittyviä prosesseja myös laajemmalle yleisölle. Näyttelykävijät pääsevät tutustumaan monipuoliseen kokonaisuuteen. Tänä päivänä tekstiilisuunnittelu luo muotia, mutta se on myös tiedettä, teknologiaa ja taidetta, luonnehtii professori Maarit Salolainen.
Näyttelyssä esillä oleva Maija Järviniemen animoitu videoteos Machina Animata on luotu Tekstiili16-näyttelyn konseptin ympärille. Teoksessa eläväksi muuttuva lanka venyy ja kietoutuu kudonnaiseksi musiikin säestyksellä. Samalla teos kuvaa mielen myllerrystä, joka luovassa työssä vie suunnittelijan mennessään niin hyvässä kuin pahassa.
Toinen näyttelyssä nähtävä video on Jenna Ervastin toteuttama katsaus Näytös16:ssa kahdesti palkitun Maria Korkeilan kandidaatin opinnäytteenä toteutetun miestenvaatemalliston taustalla olevaan materiaalien kehittely- ja suunnitteluprosessiin. Lisäksi Ervastin Interlaced interface -dokumentti avaa suunnittelu-, luomis-, ja tuotantoprosessit Tekstiili16-näyttelyn töiden takana.
Näyttelyn kokoelmissa nähdään Milla Lintilän ja Miisa Lehdon tekstiilikokoelmat, Elina Laitisen Pyhävaate-nimisen vaatekokoelma, Teija Vartiaisen kokoelma vaatetusmateriaaleja sekä Hanna-Kaisa Korolaisen uudistamat klassiset Havaijilaiskuosit. Reeta Ekin työt ovat osa Nanson ja Lapuan Kankureiden uusia mallistoja.
Tiina Paavilaisen teos käsittelee uudenlaisia näkökulmia ja ajatuksia fil coupé -kankaiden suunnitteluun. Aura Kajaniemen teokset ovat toteutettu kokeellisen helmikirjonnan metodein. Näyttelyssä esillä oleva Sandra Wirtasen tuftattu teos on varta vasten Turbiinisaliin suunniteltu ja toteutettu.
Petra Haikosen työ esittelee ohuiden akustoivien verhokankaiden kokeellisen suunnittelu- ja kehitysprosessin. Oldouz Moslemianin ja Martin Genet’n toteuttama työ käsittelee materiaalien dynaamisia ominaisuuksia keinoina rakentaa toiminnallisia kokonaisuuksia.
Tekstiiliteoksissaan Laivi Suurväli pohtii yhteiskunnallisia haasteita. Teoksellaan Aamu Salo haluaa löytää uusia näkökulmia esineiden tarkasteluun kyseenalaistamalla ympäristöämme.
Näyttelytilassa oleva valaisinteos on syntynyt Simo Serpolan valaisinsuunnitelman pohjalta yhteistyössä Anna Sorrin kanssa. Kajsa Hytösen, Wesley Waltersin ja Salla Luhtaselan yhteistyössä toteutettu Putki-huonekalusarja on valmistettu laminoidusta tammesta ja tekstiilit luonnonkuidusta.
Näyttely esittelee myös Kemian tekniikan korkeakoulun ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun strategisen yhteistyön: Chemartsin. Sen tärkein tarkoitus on inspiroida opiskelijoita ja tutkijoita yhdessä tutkimaan biomateriaaleja ja luomaan uusia tulevaisuuden selluloosa- ja biomateriaalikonsepteja.
Näyttely on avoinna 29. toukokuuta saakka Kaapelitehtaan Turbiinisalissa ja perjantaina 27. päivä näyttelyssä vietetään Tekstiili16 Partyja, joihin yleisö on tervetullut. Katso lisätietoja http://tekstiili16.aalto.fi/
Lue lisää uutisia
Mitä kvantti tarkoittaa?
Kaksi Aallon kvanttitutkijaa valottaa kiehtovaa maailmaa, jossa mahdottomalta kuulostava on täysin tavallista.
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.