ɫɫÀ²

Uutiset

Hauskuus saa ihmiset osallistumaan jakamistalouteen

Ekologisuus ja viihteellisyys ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin rahallinen hyöty.
- Yhteisöllisen kuluttamisen uskotaan säästävän luonnonvaroja ja kuluttajien rahoja ja hyödykkeiden ja palveluiden jakamisen ympärille syntyy uutta taloutta, kertoo Kauppakorkeakoulun tutkija Juho Hamari jakamistalouden eduista. Jakamistaloudesta on tullut erittäin suosittua maailmanlaajuisesti. Kuva: Sharetribe.

Oletkin kenties vieraillut jonkun kodissa tai jakanut kotisi eli sohvasurffaillut tai vaihtanut tavaroita Facebook-kirpputorilla tai jakanut autokyytejä. Jos olet, olet osallistunut jakamistalouteen, toisin sanoen vertaiskauppaan. Jakamistalous voidaan määritellä yksityishenkilöiden välillä tapahtuvana palvelujen ja tuotteiden vaihdantana. Tyypillisesti jakamistalouden toimintaa koordinoidaan internetyhteisöissä, kuten suomalaisessa .

- Tavaroita ja palveluita ei tarvitse omistaa itse voidakseen hyödyntää niitä. Yhteisöllisen kuluttamisen uskotaan säästävän luonnonvaroja ja kuluttajien rahoja ja hyödykkeiden ja palveluiden jakamisen ympärille syntyy uutta taloutta, kertoo Kauppakorkeakoulun tutkija Juho Hamari jakamistalouden eduista. Jakamistaloudesta on tullut erittäin suosittua maailmanlaajuisesti.

Hamarin mukaan jakamistalouteen osallistumiseen innostavat toiminnan ekologisuus ja sen synnyttämä ilo, yhteisöllisyyden kokemisen tunne sekä taloudelliset säästöt.

- Jakamistalous voi koitua periaatteessa jopa kalliimmaksi tai hankalammaksi kuin ’normaali’ kuluttaminen, mutta jakamistaloudessa korostuu monet muut hyödyt kuin pelkkä ekonomisuus. Vaihdannan tapojen valintaa ohjaa siis monta tekijää, ei ainoastaan hinta, sanoo Hamari.

Ekologisuus kuuluu jakamistalouden perusperiaatteisiin; ei osteta uutta ja kulutus on jaettua. Jakamistaloudessa usein myös ajatellaan, että antaa hyvän kiertää.

Jakamistalouteen saattaa kuitenkin liittyä samoja ongelmia kuin muuhunkin ekologiseen kuluttamiseen. Kuluttajat usein viestivät positiivisia asenteita ekologista kuluttamista kohtaan, mutta puheet eivät välttämättä muutu toiminnaksi. Tutkimus osoittaakin että yhteys jakamistalouteen liittyvien positiivisen asenteiden ja jakamistalouteen osallistumisen välillä saattaa olla häilyvä.

Juho Hamarin et al. jakamistaloutta käsittelevä artikkeli The sharing economy: Why people participate in collaborative consumption. Hamari, J., Sjöklint, M., & Ukkonen, A. (2015) on hiljattain julkaistu arvostetussa –j³Ü±ô°ì²¹¾±²õ³Ü²õ²õ²¹.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Juho Hamari, 050 318 6861
juho.hamari(a)aalto.fi,

@VirtualEconomy
sharetribe:

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Design Methods class smiling faces during group work. Photo: Ayse Pekdiker
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?

Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
The Proteins.1 team smiling at the camera. 3 men wearing dark shirts smiling at the camera
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa

Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.
Hymyilevä mies hydrauliikkalaboratoriossa
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Liikkuvat työkoneet sähköistyvät vauhdilla – uusi tutkimusympäristö tukee teollisuuden tuotekehitystä

Liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testauslaitteisto LEMMI tukee alan sähköistymistä ja vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä.
Kärppä kuvattuna Urho Kekkosen kansallispuistossa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus paljastaa, missä näätä, kärppä ja lumikko viihtyvät – elinympäristöt kartoitettiin ensimmäistä kertaa koko Suomessa

Kartoitus auttaa suojelemaan näätäeläimiä, joiden kannat ovat kutistuneet merkittävästi eri puolilla Suomea.