ɫɫ��

Ristelijätilausten vyöry on tuottanut positiivisen ongelman Meyerin Turun telakalle: kun yrityksen suora työllistävä vaikutus nyt on noin 7 000, muutamassa vuodessa tarvittava väkimäärä lähes kolminkertaistuu.

”2020-luvun alussa työllistävä vaikutus tulee nousemaan 20 000 henkeen, ja joukossa on paljon myös korkeakoulutettuja”, kertoo Meyer Turun suunnittelujohtaja ja johtoryhmän jäsen Jarno Soinila.

Meyer on näkyvin, mutta ei ainoa esimerkki Lounais-Suomen teollisuuden kasvusta ja siihen liittyvästä osaajatarpeesta. Tähän myönteiseen rakennemuutokseen haluaa vastata uusi tekniikan alan yhteistyöyliopisto FITech, jonka käynnistystä koordinoi Aalto-yliopisto. 

�۳�ٱ𾱲��ٲ�öyliopiston tarkoitus on saada lisää tekniikan alan korkeakoulutettuja osaajia Lounais-Suomeen. Tavoitteena on, että hankkeen loppuvaiheessa 400–450 diplomi-insinööriä sijoittuisi vuosittain alueelle. 

FITechin tarjonnalla houkutellaan erityisesti Lounais-Suomesta kotoisin olevia, muualla Suomessa opiskelevia tekniikan alan yliopisto-opiskelijoita. Toisaalta Turun yliopiston ja Åbo Akademin teekkareille sekä matematiikan, fysiikan ja kemian alan opiskelijoille tarjotaan erillisopinto-oikeuksia muihin tekniikan alan yliopistoihin. 

Tarvitaan sekä määrää että laatua 

Soinila odottaa FITechiltä lisää korkeatasoisia työnhakijoita meriteollisuuteen.

”Volyymi ei auta, jos laatu ei ole kohdallaan.”

Soinilan mukaan Turussa rakennetaan ”uivia älykkäitä kaupunkeja”, joihin kuuluu näyttävä hotelli, viihdettä, ravintoloita, myymälöitä sekä myös tekniikkaa kuten oma voimalaitos, vedenpuhdistamo ja jätteenkäsittely. Tähän tarvitaan hyvin monipuolista osaamista.

”Tarvitsemme kaikkia mahdollisia insinöörejä, joita vain löytyy: erilaisia laivanrakentajia, sisustus-, materiaali-, automaatio- ja vesikemikaalipuolen osaajia. Sitten vielä logistiikan, hankintatoimen, johtamisen ja tietojärjestelmien osaamista – todella vaikea sanoa, mitä emme tarvitse”, Soinila listaa.

Korkeakouluyhteistyö ei ole Meyerille mikään uusi asia ja sillä on monia muotoja opiskelijaryhmien vierailuista kesätöihin, opinnäytetöiden tekemiseen ja syvälliseen tutkimusyhteistyöhön.

”Tutkimusyhteistyö on ollut meille todella tärkeää varsinkin Aallon, mutta myös muiden yliopistojen kanssa. Siitä on saatu ainutlaatuisia tuloksia, muun muassa risteilijöiden runkorakenteen suhteen, ja näitä tuloksia on pystytty myös viemään käytäntöön”, sanoo Soinila.

Lentävä lähtö

Hankkeen käynnistysprojektista Aallossa vastaava Sisko Hellgren on itsekin tohtori meritekniikan alalta.

”Tämä on vähän tällainen lentävä lähtö, kun haluttiin päästä nopeasti liikkeelle. Se millaisia tutkintoja yhteistyöstä syntyy, tarkentuu sitten kun asiat lähtevät etenemään”, sanoo Hellgren.

Alkajaisiksi lounaissuomalaisille yrityksille on tehty kysely heidän osaamistarpeistaan, ja yhteistyöyliopisto pyrkii vastaamaan nimenomaan näihin tarpeisiin. Syksyllä pidetään myös yliopistojen ja yritysten yhteinen workshop, jossa osaamisalueita pyritään vielä tarkentamaan.

”Ensimmäiseksi tarjoamme yrityskyselyssä esiin nousseita diplomityöaiheita opiskelijoille, jotka ovat opinnoissaan siinä vaiheessa. Kurssitus esiin nousseista teemoista alkaa asteittain. Esimerkiksi Lappeenrannassa haku on jo auki ja ensimmäinen kurssi alkaa lokakuussa, muut yliopistot tulevat mukaan kevätlukukaudella”, kertoo Hellgren.

Muuntokoulutusta, väitöskirja-aiheita

�۳�ٱ𾱲��ٲ�öyliopisto järjestää myös täydennys- ja muuntokoulutusta jo valmistuneille diplomi- ja AMK-insinööreille sekä tarjoaa tohtorikoulutettaville tutkimusaiheita, jotka nivoutuvat Lounais-Suomen yritysten kasvuun.

Oleellinen osa yhteistyötä on kasvattaa diplomi-insinöörikoulutuksen vetovoimaa. Yliopistot viestivät aktiivisesti tekniikan alan mahdollisuuksista ja koulutuksesta nuorille ja erityisesti tytöille.

”Viestinnällä on suuri merkitys: sillä, että osaamme kertoa, millaista täällä on ja millaisia mahdollisuuksia on tarjolla”, painottaa Meyerin Soinila.

Mikä FITech?

•    Finnish Institute of Technology, tekniikan alan yhteistyöyliopisto, jossa mukana olevat seitsemän yliopistoa ovat kirjoittaneet aiesopimuksen verkostoyliopiston perustamiseksi.
•    Verkostoyliopistoon osallistuvat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.
•    Perustajajäseniä ovat lisäksi Teknologiateollisuus ry ja Tekniikan akateemiset ry.
•    Ennen virallista perustamista yhteistyötä koordinoi Aalto-yliopisto.
•    Valtioneuvosto on varannut yhteistyöhön 12 miljoonan euron määrärahan vuosina 2017–2021. Tämän lisäksi mukana olevat yliopistot ovat sitoutuneet rahoittamaan toimintaa.

Teksti: Heidi Hammarsten. Kuvitus: Lotta Fors.

Artikkeli on julkaistu , lokakuussa 2017. (issuu.com)