Digipalveluiden hiilijalanjälki on suurempi kuin lentoliikenteen – tutkimushanke etsii keinoja vähentää ICT:n ympäristövaikutuksia
Autoilun ja lentomatkustamisen vähentäminen ja huonelämpötilan alentaminen ovat tuttuja keinoja vähentää kasvihuonepäästöjä. Mutta moniko tulee miettineeksi, että suoratoistopalvelun käyttö tai sähköpostiliikenne kasvattavat ympäristökuormaamme?
Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) kuluttaa arviolta jopa kymmenesosan maailman sähköstä, ja sen hiilijalanjälki on suurempi kuin lentoliikenteen. Energiankulutuksen ennustetaan vain kasvavan erityisesti videosisältöjen kulutuksen myötä. Lisäksi ICT-sektorin ympäristökuormaa kerryttää harvinaisten maametallien käyttö laitteiden valmistuksessa sekä kasvava elektroniikkajätteen määrä.
”Esimerkiksi autoilussa energiankulutuksen huomaa, ainakin kukkarossa. ICT-alan resurssien kulutus sen sijaan on usein kuluttajalta piilossa”, sanoo professori Jukka Manner Aalto-yliopistosta.
ICT voi kuitenkin myös auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, kun etäpalaverit vähentävät matkustamista ja älykkäät järjestelmät tehostavat teollisuuden prosesseja.
”Digitaaliset palvelut ja laitteet ovat nivoutuneet osaksi kaikkia arkisia toimintoja, joten niiden ympäristöystävällisyyden edistäminen on tärkeä askel kohti kestävämpää yhteiskuntaa”, Manner sanoo.
ICT avuksi kohti hiilineutraaliutta
Aalto-yliopisto ja LUT-yliopisto käynnistävät yhteistyöhankkeen, jossa etsitään tapoja vähentää ICT-alan negatiivisia ympäristövaikutuksia infrastruktuurin, digitaalisten palveluiden ja niiden kulutuksen alueilla.
Tutkimuskohteena ovat esimerkiksi datakeskusten ylijäämälämmön hyödyntäminen yhdyskuntien lämmityksessä, resursseja säästävien verkkopalvelujen suunnittelu sekä kuluttajien tietoisuus ICT:n ympäristövaikutuksista.
”Myös digipalveluita suunnittelevat yritykset on saatava mukaan, jotta kuluttajilla on mahdollisuus valita ympäristöystävällisempiä digitaalisia palveluita”, sanoo professori Jari Porras LUT-yliopistosta.
Huomattava osa suomalaisten digitaalisten palveluiden kulutuksen ja laitteiden valmistuksen ympäristökuormasta syntyy muualla kuin kotimaassa. Tutkijoiden mukaan Suomi voi kuitenkin toimia edelläkävijänä omalla esimerkillään ja ajaa muutosta EU:n kautta, mutta se vaatii tutkittua tietoa.
”Suomessa on jo ensimmäisiä hyviä esimerkkejä siitä, miten datakeskusten hukkalämpöä otetaan hyötykäyttöön. Asiaa on tärkeä pitää esillä ja viedä tietoa parhaista konsepteista eteenpäin, sillä ala on voimakkaassa kasvussa”, sanoo professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta.
Suomen Akatemia myönsi ICT Ilmaston Eduksi (ICA) -hankkeelle 1,44 miljoonan euron rahoituksen ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen järjestelmätasoisen tutkimuksen erityisrahoituksen haussa.
äپٴᲹ
Professori Jukka Manner
Aalto-yliopisto
jukka.manner@aalto.fi
Professori Sanna Syri
Aalto-yliopisto
sanna.syri@aalto.fi
Professori Jari Porras
LUT-yliopisto
jari.porras@lut.fi
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.