ɫɫ��

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu järjesti luonnonvarojen kestävää kulutusta käsittelevän sidosryhmätilaisuuden uudessa Harald Herlin -oppimiskeskuksessa. Tilaisuudessa esiteltiin myös , energia-alan yritysjohtaja Mika Anttonen.

Anttonen oli tilaisuuden pääpuhuja. Hän muistutti, että yliopistojen ja yritysten yhteistyöllä Suomen on mahdollista nousta maailman parhaaksi kestävän kehityksen alalla. ’Ratkaistavia ongelmia on paljon, mutta lopulta oleellista on löytää ratkaisut sähkön varastointiin sekä kestäviä vaihtoehtoja raakaöljylle, etenkin lentoliikenteessä.’

’Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tehokkain keino on parantaa kehittyvissä maissa asuvien naisten asemaa”, Anttonen totesi. ’Meidän on myös itse muutettava elintapojamme ja kulutustottumuksiamme’, hän muistutti.

‘Nuorille haluaisin kertoa, että matematiikan opiskelulla, kovalla työllä ja tekniikan avulla ongelmiin on mahdollista löytää ratkaisu ja pelastaa maailma’, Anttonen sanoi. 'Eikä riskinottoa pidä pelätä. Mitään ei tapahdu, ellei uskalla ottaa riskejä.'

Professori esitteli veden ja vesivarojen merkitystä globaalisti ja paikallisesti sekä sitä, miten ne ovat yhteydessä ilmastonmuutokseen, talouteen energiantuotantoon, maatalouteen ja ihmisten hyvinvointiin.

Professori käsitteli esityksessään aihetta Onko jäte jätettä vai raaka-ainetta.

Tutkimusta ja opiskelijoiden projekteja esittelevät standit keräsivät runsaasti kiinnostusta ja herättivät vilkasta keskustelua.

Tutkijatohtorit ja Surendra Pradhan esittelivät keräystekniikkaa, jolla jätevesistä voidaan poistaa typpeä ja fosforia.

Emma-Sofie Kukkola (vas.) ja Jymy Parhiala monialaisesta opiskelijaryhmästä esittelivät muun muassa Tansaniassa yleisiin muovikanistereihin suunniteltua .

Vesivarat olivat esillä myös buffet-pöydässä, jonka ruokalajeihin oli merkitty niiden tuottamiseen kulunut vesimäärä. Laskelmat oli tehnyt tohtorikoulutettava vesi- ja ympäristötekniikan ryhmästä.