CKIR toimii alustatalouden ja teollisen internetin (IoT) hankkeiden keskiössä
Kauppakorkeakoulun Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskuksen (Center for Knowledge and Innovation Research, CKIR) tutkimusjohtaja Ilkka Lakaniemi (kuvassa) on jo pitkään seurannut digitalisaation vaikutuksia taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Samalla hän on ohjannut akateemista ja yritysten omaa tutkimusta kohti alustatalouden ja innovaatioekosysteemien syvempää ymmärrystä, kokeiluja ja hyödyntämistä Suomessa.
CKIR-yksikön tutkimus keskittyy digitalisaation ja digitaalisten palvelujen, bisnesmallien ja organisaatiomuotojen tutkimukseen. Yksikkö tekee laajaa yhteistyötä Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen sekä johtamisen laitosten ja Perustieteiden korkeakoulun (Aalto SCI) tietotekniikan laitoksen tutkijoiden kanssa. Yksi keskeinen yhteinen hanke on Aalto SCIn professorin Ahti Salon koordinoima (platformvaluenow.org) -hanke. Se on yksi Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeista ja se sai juuri jatkorahoituksen. Ilkka Lakaniemi vastaa hankkeen vuorovaikutussuhteista ja design-liiketoiminnan apulaisprofessori Taija Turunen hankkeen Kauppakorkeakoulun osuudesta.
SynchroniCity ja muita kansainvälisiä IoT-hankkeita
CKIR on myös mukana eri eurooppalaisissa ja muissa kansainvälisissä hankkeissa, joista yksi on Euroopan Komission SynchroniCity: Delivering an IoT enabled Digital Single Market for Europe and Beyond. Synchronicity-hanke on konkreettinen yritys luoda Euroopan kaupunkien digitaaliset sisämarkkinat siten, että sen valitsemia perustoimintamalleja kokeillaan yhtaikaa 11 viitealueella – kahdeksassa eurooppalaisessa kaupungissa ja kolmessa Euroopan ulkopuolisessa kaupungissa Aasiassa ja Amerikassa. SynchroniCity-aloitteella luodaan yhdenmukaisia järjestelmiä ja toimintatapoja esineiden internetin (IoT) sovelluksiin pohjautuvan älykkään kaupungin ratkaisuille. SynchroniCity jatkaa CKIRin EU-projekteissa kasvattamaa osaamis- ja verkostopääomaa, ja hanke on vahvasti linkittynyt muihin laajoja innovaatioekosysteemejä ohjaaviin projekteihin, kuten CONCORD ja bIoTope.
”SynchroniCity-projektissa sovelletaan osallistavaa lähestymistapaa, jossa yritykset ja kaupungit saadaan avoimesti osallistumaan toimivien järjestelmien laajentamiseen, uusia teknologiaratkaisuja ei pyritä kehittämään, vaan löytämään ja soveltamaan olemassa olevia ratkaisuja tehokkaammin. Osallistujat synnyttävät positiivista skaalausvaikutusta ja tarvittavaa kriittistä massaa. Näin myös siksi, jotta Eurooppa voi olla vahvasti läsnä maailmanlaajuisilla julkisen sektorin infrastruktuurimarkkinoilla”, Ilkka Lakaniemi kertoo.
Industrie 4.0 – kohti aiempaa asiakaslähtöisempää, automaattisempaa, joustavampaa ja nopeampaa tuotantoa
Lakaniemen mukaan Suomessa on hyviä, toimivia yhteistyömalleja yliopiston ja yritysten välillä. Aallolla on tarjota yrityksille todellista osaamista, out-of-the-box-ideoita ja niiden soveltamista mm. kansainvälisten kokeilujen kautta.
Saksalais-suomalaisen kauppakamarin, Keskuskauppakamarin ja Teknologiateollisuuden kanssa CKIR on mukana Suomi-Saksa-digikumppanuuden Industrie 4.0 -hankkeessa. Sen puitteissa suomalaiset yritykset pääsevät mukaan laajempiin eurooppalaisiin digiekosysteemeihin.
”Hankkeeseen valittiin 15 yritystä, suurimpana Elisan IoT-liiketoiminta. Saksassa kaikkien yritysten tulee olla kauppakamareiden jäseniä, mikä antaa hyvän pohjan yhteistyökuvioiden luomiselle. Tilaisuuksia, joihin paikallinen kauppakamari kutsuu paikallisia jäsenyrityksiä, on jo järjestetty eri puolilla Saksaa. Tähän mennessä on järjestetty jo yli 250 tapaamista, joista 25 on johtanut jatkokumppanuuksiin. ۳ٱٲö on siinäkin mielessä kannattavaa, että yhteisten EU-projektien hakeminen saksalaisten kumppaneiden kanssa on mielekästä”, Lakaniemi kertoo.
Helmikuussa merkittäviä tapahtumia
CKIR on Platform Value Now -hankkeen myötä mukana Suomen Akatemian . Tapahtumassa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) hankkeet esittelevät tutkimustuloksiaan ja toimintaansa. Tutkijat ja päättäjät kohtaavat ratkaisuriihissä, joissa myös tutkitusta tiedosta kiinnostuneilla kansalaisilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun.
Helmikuun 15. päivä Suomen puoluejohtajat kokoontuvat Porvoossa järjestettävässä Tietoyhteiskunta-akatemiassa. Aiheena on tällöin tekoälyn vaikutus yhteiskuntaan. Lakaniemi isännöi tilaisuutta Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n, TIEKEn, puheenjohtajan roolissa – hänet valittiin juuri TIEKEn hallituksen puheenjohtajaksi 3-vuotiseksi kaudeksi 2018–2020.
Osaajille on CKIRissä kysyntää
”Kaikissa hankkeissa, joissa CKIR on mukana, on erittäin tärkeää ymmärtää niin yritysmaailman kuin akateemisen maailman tavoitteita, viestintää ja toimintatapoja. Oma taustani tukee tätä hyvin. Ennen CKIRiä olen opiskellut sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa, toiminut tutkijana Suomen Akatemian jatkokoulutusyksikössä, luovinut konsulttina Brysselissä ja toiminut 12 vuotta eri tehtävissä Nokia Oyj:n palveluksessa, Ilkka Lakaniemi kertoo.
”Nykyiset tutkijamme Heini Ikävalko ja Anssi Smedlund tekevät yksikössämme tutkimusta ja osallistuvat menestyksekkäästi kansainvälisiin konferensseihin. Etsimme CKIR-yksikön johtajan Petra Turkaman kanssa jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita ihmisiä, joilla on osaamista niin tutkimuspuolelta kuin käytännön projektinjohtamisesta. Projektit ovat monitieteellisiä ja kansainvälisiä, mikä antaa hyviä oppimis- ja verkostoitumismahdollisuuksia nuorille tutkijoille.
äپٴᲹ:
Ilkka Lakaniemi
tutkimusjohtaja
ilkka.lakaniemi@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.