Aurinkoenergia synnyttää suomalaista työtä
Aurinkoenergiaan investoidusta rahavirrasta suurin osa jää kotimaahan. Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa tehdyn arvoketjuanalyysin tapaustarkastelujen perusteella voi todeta, että aurinkoenergiainvestointien kotimaisuusaste on korkea. Tapaustarkasteluissa investointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 48–71 %. Korkeaa lukua selittää asennustyön suuri osuus koko investoinnista ja mahdollisuus käyttää Suomessa valmistettua teknologiaa. Suomessa toimii useita aurinkosähköpaneelien ja aurinkolämpökeräinten kokoonpanotehtaita sekä asennusta tarjoavat kotimaiset yritykset.
− Tarkasteluun valittiin tapauksia, jotka kuvaavat aurinkoenergian eri muotoja: lämpöä ja sähköä sekä kotimaisuusasteen molempia ääripäitä, kertoo FinSolar-hankkeen tutkija Heli Nissilä. Kahdessa tutkitussa investoinnissa aurinkosähköpaneelit tai aurinkolämpökeräimet olivat kotimaista tuotantoa ja kahdessa ne tulivat ulkomailta.
Tarkasteltuja aurinkolämmön investointitapauksia olivat helsinkiläinen Sakarinmäen peruskoulu (71 %:n kotimaisuusaste), johon asennettiin suomalaiset aurinkolämpökeräimet sekä nelihenkisen omakotitalon aurinkolämpöjärjestelmä Porissa (48 %:n kotimaisuusaste), johon asennettiin ulkomaiset keräimet. Aurinkosähkön investointien osalta tarkasteltiin porilaisen Kiinteistö Oy Aurinkopajan aurinkosähköjärjestelmää (62 %:n kotimaisuusaste), joka toimii kotimaisilla aurinkopaneeleilla sekä Tampereen Vuoreksen asuntoalueella sijaitsevaa uuden koulukeskuksen järjestelmää (59 %:n kotimaisuusaste), jossa on tuontipaneelit.
Aurinkoenergia työllistää laajasti kotimaisia pk-yrityksiä
Kotimaista työtä tehdään muun muassa suunnittelun, asennuksen ja maanrakennuksen muodossa. Valitsemalla kotimaassa valmistetun laitteiston voi maksimoida tulovirran jäämisen kotimaahan. Toisaalta maahantuonnistakin jää merkittävä osuus kotimaahan, kun jälleenmyyntiin ja järjestelmätoimituksiin osallistuu suomalaisia yrityksiä. Investointien kotimaisuusasteet voivat kasvaa edelleen, jos kotimarkkinat vetävät alalle uusia toimijoita: komponenttivalmistajia, konsultteja ja palveluntuottajia.
− Kotimaan investoinnit luovat myös pohjan yritystemme kansainväliselle kasvulle. Mitä enemmän yrityksellä on toteutettuja kohteita kotimaassa, sitä uskottavampi toimija se on kansainvälisesti, toteaa hankkeen vetäjä DI Karoliina Auvinen.
Arvoketjuanalyysiselvitys:
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Tutkija Heli Nissilä
puh. 050 437 0078
heli.nissila@aalto.fi
Projektipäällikkö Karoliina Auvinen
puh. 050 462 4727
karoliina.auvinen@aalto.fi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos
FinSolar-hanke,
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun FinSolar-hankkeen tavoitteena on vauhdittaa Suomen aurinkoenergiamarkkinoita. Vuoden 2015 loppuun kestävässä hankkeessa on mukana yli 50 yritys-, kunta- ja organisaatiokumppania. Projektin päärahoittaja on Tekes.
Lue lisää uutisia
Merkittävä EU-rahoitus kahdelle Unite! Seed Fund -hankkeelle, joissa Aalto on mukana
Kaksi arvostettua EU-rahoitusta on myönnetty hankkeille, joita on alun perin tuettu Unite! Seed Fund -rahoituksella. Aalto-yliopisto on mukana molemmissa hankkeissa.
Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla
BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin
Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.