Älynosturi sai avoimen kehitysympäristön
Vuonna 2017 Konecranes lahjoitti Aalto-yliopistolle Ilmattareksi ristityn teollisuusnosturin, jota on hyödynnetty erilaisissa kurssitöissä ja opiskelijaprojekteissa. Lisäksi tutkijat ja yhteistyökumppanit ovat kehittäneet sille DigiTwin-hankkeessa digitaalista kaksosta eli virtuaalista vastinetta, sekä konseptuaalisesti että esimerkiksi konesuunnittelun ja huollon käytännön tarpeisiin.
Osa nosturin ympärille muodostuneesta digitaalisesta infrastruktuurista on avattu julkiseksi. Avoimesta materiaalista on myös rakennettu avoin kehitysympäristö Ilmatar Open Innovation Environment, Ilmatar OIE, joka avattiin virallisesti käyttöön 22. marraskuuta.
”Tarkoituksena on, että myös muut yritykset pääsisivät testaamaan, miten heidän tuotteensa ja palvelunsa toimivat nosturin kanssa – ensin virtuaaliympäristössä ja sen jälkeen verifioimalla ratkaisunsa yliopiston fyysisellä nosturilla”, kertoo DigiTwin-hankkeen projektipäällikkö Juuso Autiosalo.
”Ilmattaren ja sen digitaalisen kaksosen ympärille rakennettu avoin tehdasekosysteemi on Konecranesin kannalta erittäin mielenkiintoinen hanke. Konecranesin valmistamat laitteet tulevat jatkossa yhä useammin kytkeytymään suunnittelu-, prosessiohjaus- sekä tehdasjärjestelmiin. Digitaalisen kaksosen avulla laitteen soveltuvuutta ja toimintaa voidaan todentaa sekä parantaa laitteen elinkaaren eri vaiheissa aina asiakkaan tehdassuunnittelusta lähtien”, kertoo Konecranesin IoT- ja digitaalisen alustan kehityksestä vastaava johtaja Timo Harjunen.
Nosturista robotiksi
Ilmattaren kaltaisia teollisuusnostureita tarvitaan lähes kaikissa tehtaissa ympäri maailmaa. Autiosalon mukaan kehitysympäristöä voivat hyödyntää hyvin monenlaiset yritykset algoritmien tekijöistä lisälaitteiden kehittäjiin.
”Tulevaisuudessa nosturista voi tulla yksi robotti lisää, ja siinä tarvittavien ohjelmistojen kehittäminen helpottuu huomattavasti digikaksosen ansiosta.”
Teollisessa internetissä laitteet ja järjestelmät liitetään verkkoon, jolloin ne muodostavat älykkäitä kokonaisuuksia. Tähän asti tiettyyn laiteyksilöön liittyvä data on kuitenkin ollut vaikeasti saatavilla, ja esimerkiksi laitteen asetusten muokkaaminen on vaatinut suoraa yhteydenottoa itse laitteeseen. Tämä puolestaan ei onnistu, kun laite on tietoyhteyksien ulottumattomissa.
”Tavoitteena on, että kaikki fyysiseen laitteeseen liittyvä kommunikointi tehdäänkin digikaksosen kautta, jolloin kaikki data löytyy samasta paikasta ja esimerkiksi sähkön katkeaminen itse laitteesta ei haittaa päivittämistä. Digitaalinen kaksonen pitää huolen laitteen asioista, ja ihmisten arki helpottuu”, Juuso Autiosalo selittää.
Ilmatar-kehitysympäristön mahdollisuuksiin voi tutustua osoitteessa /ilmatar, ja kehitysympäristön digitaalisia resursseja pääsee käyttämään rekisteröitymällä. Turvallisuussyistä testien toteuttaminen fyysisellä nosturilla vaatii käyttökoulutuksen. Myös uusia tutkimusprojekteja voidaan käynnistää tarpeen mukaan.
Aalto-yliopisto on myös mukana kansainvälisessä MACHINAIDE-hankkeessa, jossa tutkitaan edellytyksiä useiden eri valmistajien laitteista tehtyjen digitaalisten kaksosten yhteistoimintaan sekä niistä saatavien tietojen tehokkaaseen yhdistämiseen. 9 miljoonan euron hankkeessa on mukana kansainvälisiä partnereita useilta eri teollisuudenaloilta.
äپٴᲹ:
Tohtorikoulutettava, DigiTwin-projektipäällikkö Juuso Autiosalo
puh. 050 340 9550
juuso.autiosalo@aalto.fi
Aalto-yliopisto panostaa kansainväliseen yhteistyöhön digitaalisten kaksosten tutkimuksessa
MACHINAIDE–hankkeessa tutkitaan edellytyksiä useiden eri valmistajien laitteista tehtyjen digitaalisten kaksosten yhteistoimintaan sekä niistä saatavien tietojen tehokkaaseen yhdistämiseen.
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.