Älynosturi sai avoimen kehitysympäristön
Vuonna 2017 Konecranes lahjoitti Aalto-yliopistolle Ilmattareksi ristityn teollisuusnosturin, jota on hyödynnetty erilaisissa kurssitöissä ja opiskelijaprojekteissa. Lisäksi tutkijat ja yhteistyökumppanit ovat kehittäneet sille DigiTwin-hankkeessa digitaalista kaksosta eli virtuaalista vastinetta, sekä konseptuaalisesti että esimerkiksi konesuunnittelun ja huollon käytännön tarpeisiin.
Osa nosturin ympärille muodostuneesta digitaalisesta infrastruktuurista on avattu julkiseksi. Avoimesta materiaalista on myös rakennettu avoin kehitysympäristö Ilmatar Open Innovation Environment, Ilmatar OIE, joka avattiin virallisesti käyttöön 22. marraskuuta.
”Tarkoituksena on, että myös muut yritykset pääsisivät testaamaan, miten heidän tuotteensa ja palvelunsa toimivat nosturin kanssa – ensin virtuaaliympäristössä ja sen jälkeen verifioimalla ratkaisunsa yliopiston fyysisellä nosturilla”, kertoo DigiTwin-hankkeen projektipäällikkö Juuso Autiosalo.
”Ilmattaren ja sen digitaalisen kaksosen ympärille rakennettu avoin tehdasekosysteemi on Konecranesin kannalta erittäin mielenkiintoinen hanke. Konecranesin valmistamat laitteet tulevat jatkossa yhä useammin kytkeytymään suunnittelu-, prosessiohjaus- sekä tehdasjärjestelmiin. Digitaalisen kaksosen avulla laitteen soveltuvuutta ja toimintaa voidaan todentaa sekä parantaa laitteen elinkaaren eri vaiheissa aina asiakkaan tehdassuunnittelusta lähtien”, kertoo Konecranesin IoT- ja digitaalisen alustan kehityksestä vastaava johtaja Timo Harjunen.
Nosturista robotiksi
Ilmattaren kaltaisia teollisuusnostureita tarvitaan lähes kaikissa tehtaissa ympäri maailmaa. Autiosalon mukaan kehitysympäristöä voivat hyödyntää hyvin monenlaiset yritykset algoritmien tekijöistä lisälaitteiden kehittäjiin.
”Tulevaisuudessa nosturista voi tulla yksi robotti lisää, ja siinä tarvittavien ohjelmistojen kehittäminen helpottuu huomattavasti digikaksosen ansiosta.”
Teollisessa internetissä laitteet ja järjestelmät liitetään verkkoon, jolloin ne muodostavat älykkäitä kokonaisuuksia. Tähän asti tiettyyn laiteyksilöön liittyvä data on kuitenkin ollut vaikeasti saatavilla, ja esimerkiksi laitteen asetusten muokkaaminen on vaatinut suoraa yhteydenottoa itse laitteeseen. Tämä puolestaan ei onnistu, kun laite on tietoyhteyksien ulottumattomissa.
”Tavoitteena on, että kaikki fyysiseen laitteeseen liittyvä kommunikointi tehdäänkin digikaksosen kautta, jolloin kaikki data löytyy samasta paikasta ja esimerkiksi sähkön katkeaminen itse laitteesta ei haittaa päivittämistä. Digitaalinen kaksonen pitää huolen laitteen asioista, ja ihmisten arki helpottuu”, Juuso Autiosalo selittää.
Ilmatar-kehitysympäristön mahdollisuuksiin voi tutustua osoitteessa /ilmatar, ja kehitysympäristön digitaalisia resursseja pääsee käyttämään rekisteröitymällä. Turvallisuussyistä testien toteuttaminen fyysisellä nosturilla vaatii käyttökoulutuksen. Myös uusia tutkimusprojekteja voidaan käynnistää tarpeen mukaan.
Aalto-yliopisto on myös mukana kansainvälisessä MACHINAIDE-hankkeessa, jossa tutkitaan edellytyksiä useiden eri valmistajien laitteista tehtyjen digitaalisten kaksosten yhteistoimintaan sekä niistä saatavien tietojen tehokkaaseen yhdistämiseen. 9 miljoonan euron hankkeessa on mukana kansainvälisiä partnereita useilta eri teollisuudenaloilta.
äپٴᲹ:
Tohtorikoulutettava, DigiTwin-projektipäällikkö Juuso Autiosalo
puh. 050 340 9550
juuso.autiosalo@aalto.fi
Aalto-yliopisto panostaa kansainväliseen yhteistyöhön digitaalisten kaksosten tutkimuksessa
MACHINAIDE–hankkeessa tutkitaan edellytyksiä useiden eri valmistajien laitteista tehtyjen digitaalisten kaksosten yhteistoimintaan sekä niistä saatavien tietojen tehokkaaseen yhdistämiseen.
Lue lisää uutisia
Hae mukaan Bioengineering human tissue: Design, fabrication, analysis -kurssille
Hae Unite!-yliopistoallianssin Blended Intensive Programme (BIP) -ohjelmaan, joka keskittyy ihmiskudoksen muokkaamiseen teknologian avulla. Ohjelma yhdistää verkko-opiskelun ja käytännön harjoittelun Saksassa. Aalto-opiskelijoille on tarjolla rajallinen määrä matka-apurahoja.
Talotekniikka murroksessa: data, vastuullisuus ja uudet liiketoimintamallit muuttavat alaa
Talotekniikka on nopeasti kehittyvä kokonaisuus, jossa yhdistyvät energia, data, käyttäjäkokemus ja liiketoimintamallit. Vuoden 2025 Talotekniikka 2030 -visiomittaus kertoo lukuina alan kehityksestä ja muutoksen vauhdista.
Opettamista ja yhteistyötä eri puolilla Eurooppaa: Aallon tutkijat TU Darmstadtissa
Lue Aallon tutkijat kokemuksista TU Darmstadtissa.