Älykkäiden ja autonomisten laivojen kehityksen ajureita ovat turvallisuus ja tehokkuus
Älykkäiden ja autonomisten laivojen kehityksen ajureita ovat turvallisuus ja tehokkuus. Tällä hetkellä monet merenkulun tärkeät toiminnat, kuten komentosiltatyöskentely ovat täysin riippuvaisia ihmisestä ja tämän havainnoista, riskienhallintokyvystä ja päätöksenteosta.
”Kuten kaistanvahti tieliikenteessä, voivat autonomiset teknologiat auttaa parantamaan merenkulun turvallisuutta. Laivojen liikkeiden muutokset ovat erittäin hitaita suhteessa ihmisen havainnointikykyyn. Autonomiset teknologiat auttavat käyttäjää tunnistamaan riskitilanteet hyvissä ajoin ja näin ollen ne parantavat turvallisuutta”, sanoo Aallon alumni, tekniikan tohtori Kalevi Tervo, joka johtaa ABB:llä älykkäiden ja autonomisten laivojen globaalia tutkimusta, kehittämistä ja kaupallistamista.
Turvallisuuden parantamisen ohella autonomia lisää laivojen operoinnin tehokkuutta, jolloin säästyy energiaa ja päästöt vähenevät. Älykkäät ja autonomiset ohjausratkaisut liittyvät myös merenkulun ammattilaisten työn ja sen odotusten muutokseen, kun osa laivaa operoivista ihmisistä voi tehdä työtään etäohjauskeskuksissa.
”Moni nuori ei enää välttämättä halua olla kuukausikaupalla merellä. Uudet teknologiat mahdollistavat urapolun, jossa voi olla merenkulun kanssa tekemisissä, mutta ei ole niin sidottu laivaelämään kuin aiemmin", Tervo sanoo.
Teknologia ei enää pullonkaulana
ABB tekee Aallon kanssa pitkäjänteistä yhteistyötä merenkulun digitalisoitumisen ja autonomisten ratkaisujen kehittämiseksi.
”Yliopistossa on viimeisin tietämys uusista teknologioista ja suuntauksista, jotka voivat tuoda mahdollisuuksia omalle toimialallemme. ABB:llä taas on ymmärrys teknologioiden tuomasta lisäarvosta teollisuuskäytössä. ۳ٱٲössä voimme löytää toimivimmat ratkaisut, jotka tuottavat liiketoimintaa ja kaupallista menestystä", Tervo sanoo.
Jatkossa teknologia itsessään ei ole välttämättä kehityksen pullonkaula, vaan tarvitaan määrityksiä sille, kuinka hyvä teknologian pitää olla eri olosuhteissa, tilanteissa ja tehtävissä, jotta se on yhtä hyvä tai parempi kuin ihminen.
”Määräysten ja standardien puute on esteenä teknologioiden tarjoamille mahdollisuuksille. Niiden kehittäminen vaatii tieteellistä tutkimusta, johon tarvitsemme yliopistoyhteistyötä.”
Teksti: Marjukka Puolakka
äپٴDz:
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.