ɫɫ��

Millainen pienydinvoimala soveltuisi Suomeen parhaiten? Miten analysoidaan ydinenergialaitoksen elinkaaripäästöt? Miten optimoidaan vetylaitoksen tuotanto? Miten uudet investoinnit joustavaan lämmöntuotantoon vaikuttavat sähköjärjestelmään?

Muun muassa näitä kiinnostavia, ajankohtaisia ja haastavia kysymyksiä opiskelijat ovat ratkoneet Aalto-yliopiston Advanced Energy Project -kurssilla (AEP) jo vuodesta 2018. Kurssille osallistuu opintojensa päätösvaiheessa olevia maisteriopiskelijoita ja myös tohtorikoulutettavia.

Koordinaattori Samuel Crossin mukaan kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille kuvaa siitä, millaiset asiat yrityksiä kiinnostavat, ja samalla kehittää heidän työelämätaitojaan ja luoda suhteita työnantajaorganisaatioihin.

”On myös opettajalle palkitsevaa nähdä, miten hyvää työtä opiskelijat tekevät ja kuinka he nauttivat projektista”, sanoo Cross, joka on AEP-kurssi-idean isä.

Energia-alan tutkimus ulottuu Aalto-yliopiston kaikkiin kuuteen kouluun. AEP-kurssi on osa monitieteistä Advanced Energy Solutions -maisteriohjelmaa, joka on insinööritieteiden, sähkötekniikan ja kemiantekniikan korkeakoulujen välinen yhteistyöohjelma.

Viimeisimmällä syksyn 2024 kurssilla opiskelija Fanni Säämäki toimi tiiminvetäjänä ryhmässä, joka selvitti Energiateollisuus ry:lle miten lisääntyvä lämmöntuotanto sähkökattiloilla vaikuttaa koko energiajärjestelmään. Säämäki opiskelee viimeistä vuotta Advanced Energy Solutions -maisteriohjelmassa.

”Olen ollut opintojen aikana töissä energia-alan yrityksessä, mutta opinnoissa ei ole ollut kovin paljon muita kursseja, joilla tehtäisiin yritysten kanssa töitä. Minua kiinnosti päästä ratkomaan konkreettisempaa, oikean maailman ongelmaa”, kertoo Säämäki.

“Tiiminvetäminen opetti paljon”

Säämäen ryhmällä oli projektissaan toinenkin kumppani AFRY, jonka energiajärjestelmän mallinnusohjelmistoa ryhmä pääsi käyttämään opiskelijalisenssillä.

”AFRYn ohjelmisto oli mielenkiintoinen ja hieno lisä työhön, mutta toi mukanaan myös sopimusasioita, jotka viivästyttivät aikataulua. Tiiminvetäminen opetti paljon kommunikaatiota, organisointia ja aikataulutusta – myös siitä, miten selvitään kun asiat eivät sujukaan alkuperäisen suunnitelman mukaan.”

Monet yhteistyötahot ovat olleet mukana jo useita vuosia. Esimerkiksi Energiateollisuuden asiantuntija Mikko Vuorenmaa on itse osallistunut kurssille vuonna 2020 ja tänä vuonna hän ohjasi Säämäen ryhmän projektia yhteistyökumppanin edustajana.

“Ohjaaminen oli antoisaa, siinä pääsee hyvin keskustelemaan opiskelijoiden kanssa. Annamme heille vain tietyt rajat joissa on hyvä pysyä, mutta he vievät itsenäisesti projektia eteenpäin. He saavat itse etsiä ja löytää tietoa”, kuvaa Vuorenmaa.

Tulokset julki ja organisaation käyttöön

AEP-ryhmien aikaansaannokset esitellään kurssin päätösgaalassa ja raporteissa yhteistyöorganisaatioille. Vuorenmaa huomauttaa, että tämä esityspuoli on selvästi kehittynyt siitä, kun hän opiskeli kurssilla. Säämäki pitää lopputilaisuutta antoisana myös opiskelijoiden näkökulmasta.

”Oli hienoa nähdä myös muiden tiimien projektien tuloksia, heidänkin esityksistään oppi paljon”, sanoo Säämäki.

Mallinnusohjelmiston avulla Säämäen ryhmä kokeili erilaisia vaihtoehtoja, miten tuulivoimaa ja sähkökattiloita voi lisätä energiajärjestelmään. Selvisi, että sähkökattiloilla voi luoda joustoa sähköverkkoon: jos niiden määrää lisätään, myös tuulivoimaa voi lisätä enemmän.

”Olemme tosi tyytyväisiä työhön, olen käyttänyt sen tuloksia jo parissakin eri presentaatiossa”, sanoo Energiateollisuuden Vuorenmaa.

Yrityksille tehdyt projektit eivät useinkaan päädy laajempaan julkisuuteen, mutta Energiateollisuus toimii toisin. Sille tehdyistä töistä julkaistaan yleensä kaikille avoin raportti ja uutta tietoa hyödynnetään organisaatiossa laajasti.

“Motivaatio on tärkein vahvuus”

Pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin kuuluu myös VTT. Sielläkin vastapuolena on itse kurssin käynyt, ensimmäisen kurssin alumni Olli Soppela. Hän ehti työskennellä myös muualla energia-alalla ennen kuin päätyi VTT:lle Research Scientist -tehtävään. Mitä hyötyjä tutkimuslaitos näkee opiskelijoiden selvitystyössä?

”Opiskelijoilla on ajankohtaista tietoa, mielessään viimeisimmät tilastot ja tutkimusmenetelmät. Heillä on intoa ja kiinnostusta, kun tarjolla on ensimmäisiä mahdollisuuksia näyttää kyntensä työnantajille – motivaatio on tärkein vahvuus”, perustelee Soppela.

Hän nostaa esiin myös monialaisuuden ja diversiteetin. Kun opiskelijoilla on kansainvälistä taustaa, tämä lisää monipuolisia näkökulmia ja eri kulttuuriympäristöjen tuntemusta.

VTT on aiemmin käyttänyt AEP-opiskelijaryhmiä esimerkiksi omien tutkimustulostensa sparraukseen ja validointiin. Tällä motiivilla teetettiin ydinenergialaitosten elinkaariaikaisten päästöjen analyysi.

Seuraavassa yhteisprojektissa opiskelijat selvittivät Suomeen soveltuvia pienydinvoimalavaihtoehtoja. Se toimi ”vähän vahingossa” rekrytointikanavana opiskelijoille.

”Löysimme muutaman kiinnostuneen ja osaavan työntekijän, jotka halusivat jatkaa aiheen parissa. Oli helppo suositella heitä, kun yhteistyökumppanimme etsivät uusia työntekijöitä”, kertoo Soppela.

Uusimmalla AEP-kurssilla vedyntuotannon optimoinnin parissa työskenteli kaksi ryhmää: toinen keskittyi pienydinvoimalla tuotettavaan, toinen uusiutuvalla energialla tuotettavaan vetyyn.

”Lopputulokset olivat kiehtovan erilaisia. Meille oli hyvin opettavaista nähdä ryhmien hyvin erilaiset lähestymistavat aiheeseen.”

Soppelaan teki vaikutuksen etenkin pienreaktoriryhmä, joka keskittyi tekniseen optimointiin ja tuotti laskennallisen algoritmin, johon voi syöttää erilaisia lähtötietoja.

”Ryhmät tekivät laadukkaita tuloksia. Pystymme hyödyntämään niitä EU-hankkeissa, joihin tutkimustulokset menevät jatkojalostukseen."

Teksti: Heidi Hammarsten