Ääni on mukava tutkimuskohde
”Äänimikroskoopilla äänen taajuussisältö säilyy, vaikka ääntä soitetaan eri nopeudella. Ääni pilkotaan 10-100 millisekunnin pituisiksi palasiksi ja sen jälkeen tutkitaan, mitä taajuuksia pienissä paloissa on. Liikutamme palasia kauemmas tai lähemmäs toisistaan ja saamme näin äänen hidastumaan tai nopeutumaan. Lisäksi muokkaamme palasissa olevien taajuuskomponenttien vaiheita niin, että liikutetut palaset liittyvät sulavasti toisiinsa. Tätä tekniikkaa kutsutaan vaihevokooderiksi”, Eero-Pekka kertoo.
Vaihevokooderiin perustuva äänen aika-asteikon muokkaus keksittiin jo 1960-luvulla, mutta siitä ei ole koskaan saatu täydellistä. Useat menetelmät tuottavat hyvänlaatuisia tuloksia ainoastaan melko pienillä nopeuden muutoksilla. Eero-Pekan kehittämällä systeemillä pyritään siihen, että äänen laatu säilyy samanlaisena, vaikka ääntä muokkaisi jopa kymmeniä tai satoja kertoja hitaammaksi.
”Diplomityö on ollut projekti, jossa olen päässyt ongelmaratkaisutaitojen lisäksi hyödyntämään aikaisemmin oppimiani signaalinkäsittelyyn liittyviä asioita.”
Äänimikroskooppia esiteltiin syyskuussa tiedekeskus Heurekassa innostuneille koululaisille, jotka pääsivät mikroskoopin testauksen lisäksi arvuuttelemaan erilaisten muokattujen äänten alkuperää.
Monipuolisia oppimismenetelmiä
Eero-Pekka aloitti Aallossa opiskelemalla elektroniikkaa ja sähkötekniikkaa Sähkötekniikan korkeakoulussa. ”Akustiikasta innostuin kandivaiheen signaalinkäsittelyn kurssilla, jossa teimme muun muassa ääneen liittyviä harjoitustöitä. Akustiikan lisäksi opiskelen Machine Learning and Data Mining -sivuainetta. Koen, että sivuaineesta on paljon hyötyä, koska koneoppiminen on tulossa yhä enemmän audiotutkimukseen mukaan. Kone voidaan esimerkiksi opettaa tunnistamaan ääniä. Tein syksyllä koneoppimisen kurssiin liittyvää projektityötä, jossa tietokone opetetaan tunnistamaan eri musiikkikappaleiden genret.”
Mikä on ollut parasta opiskelussa Aallossa?
”Kurssit ovat hyvin järjestettyjä ja todella kiinnostavia. Niillä käytetään monipuolisia oppimismenetelmiä. Tentissä menestyminen ei välttämättä saa paljon painoarvoa arvosanassa, vaan erilaisilla harjoitus- ja ryhmätöillä kannustetaan oppimaan kurssin asiat”, Eero-Pekka kertoo.
Eero-Pekka ei ole vielä miettinyt, mitä tekee, kun valmistuu.
”Olisi kiva, jos tulevaisuuden työ liittyisi jollain lailla musiikkiin. Voisin vaikka olla kehittämässä sovelluksia, joita tuottajat ja muut musiikin ammattilaiset voisivat hyödyntää työssään.”
Akustiikkaa voi opiskella Master's Programme in Computer, Communication and Information Sciences - Acoustics and Audio Technology -ohjelmassa, lue lisää ja hae nyt!
Korkeakoulujen yhteishaku 14.–28.3.2018.
Lue lisää uutisia
Uuden oppiminen ei lopu yliopistosta valmistumiseen
Aallosta valmistuneiden asiantuntijoiden siirtymistä työelämään sekä kokemuksia opinnoista ja urasta seurataan vuosittain uraseurantakyselyllä. Uraseurantakyselyn vastaukset antavat tärkeää tietoa korkeakoulutettujen osaajien työelämästä sekä nykyisille opiskelijoille että tulevia opintojaan pohtiville nuorille. Lisäksi kyselyssä kerättyä tietoa käytetään yliopiston opetuksen ja palvelujen kehittämiseen.
Opiskelija Sarah Asfar yhdistää arjessaan opinnot ja huippu-urheilun
Kilpatasolla sulkapalloa pelaava Sarah Asfar opiskelee Aallossa energia- ja konetekniikkaa. Alassa häntä kiinnostaa erityisesti sen merkitys tulevaisuudelle sekä opintojen käytännönläheisyys. Opintojen joustavuus on mahdollistanut Sarahille huippu-urheilun ja osa-aikatyöt opintojen ohelle.
Aalto-yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa 2 053 uutta opiskelijaa
Aalto-yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa 2 053 uutta opiskelijaa. Uusia kandidaattiopiskelijoita valittiin myös muun muassa avoimen väylän ja siirtohaun kautta.