ɫɫ��

Tekniikka tuli Petteri Isotuvalle tutuksi jo varhain, sillä lapsuuden kodissa oli perheen metalli- ja elektroniikkaverstas. ”Kerran isä hinasi pihaan auton, toi vaihtomoottorin sisältävän laatikon ja sanoi: Kun saat moottorin autoon ja auton katsastettua, niin se on sinun!”, Isotupa kertoo hymyillen ja jatkaa, että ongelmien ratkaiseminen on aina ollut hänestä kivaa. 

Opiskelupaikkaa Isotuvan ei tarvinnut kahta kertaa miettiä. Lukion jälkeen suuntana oli Teknillinen korkeakoulu (TKK) ja sen konetekniikan osasto. Mekatroniikan opintojensa syventävät kurssit hän suoritti suunnitteluautomaatiosta.

”Opiskeluaika oli hektistä, kun olin opintojen ohessa lähes koko ajan osa-aikatöissä ja sosiaalistakin elämää tuli vietettyä. Työskentelin Wärtsilän telakan CAD-ryhmässä (computer aided design) sekä myöhemmin Kemira Systemsin CAD-sovelluskehitysinsinöörinä. Tein myös assistentin töitä TKK:lla.”

Koneensuunnitteluopin diplomityönsä Isotupa teki kiinteistöjen hallinnan paikkatietojärjestelmän kehittämisestä ja diplomi-insinöörin paperit hän sai Otaniemestä vuonna 1992. Valmistumisensa jälkeen hän muutti Kanadaan, jossa on asunut ja tehnyt työuraa siitä lähtien.

Isotupa muistaa nyt lämmöllä nuoruutensa opinahjoa. Testamenttilahjoituksellaan Aalto-yliopistolle hän on mukana tukemassa tulevien sukupolvien opintomahdollisuuksia. ”Haluan testamentissani huomioida ja muistaa vanhaa korkeakouluani, nyt Aalto-yliopistoa, joka antoi minulle hyvän koulutuksen. Sen avulla olen päässyt tekemään monipuolista asiantuntijatyötä ja kehittymään urallani. Testamenttilahjoitus on minun tapani antaa takaisin kotiyliopistolleni.”

Takaisin koulun penkille

Työssään suunnitteluautomaatiosovellusten parissa Isotupa on vuosien varrella päässyt tutustumaan moniin aloihin aina laivanrakennuksesta öljy- ja kaasuyhtiön riskienhallintaan sekä kaupunki- ja puutarhasuunnittelusta öljynjalostamon rakenteisiin. Asiakkaiden ongelmia ratkoessaan hän kertoo usein palaavansa TKK:n professori Matti Kleimolan oppeihin siitä, mitä on innovointi. 

”Kleimola opetti meille, että on paljon tärkeämpää ymmärtää, miksi jotain tehdään, kuin se mihin ratkaisuun pyritään. Tällöin ei välttämättä sitouduta asiakkaan esittämään ratkaisuun, vaan ajatellaan laatikon ulkopuolelta, mikä voi johtaa aivan toisenlaiseen lopputulokseen. Kun törmään työssäni ratkaisemattomaan ongelmaan, palaan kysymykseen: miksi näin tehdään, voisiko tämän tehdä toisin?”

Isotupa on työssään tarvinnut paitsi avointa asennetta, myös halua ja intoa oppia ja omaksua uusia asioita. Hän on palannut myös koulun penkille ja suorittanut MBA-tutkinnon kotiprovinssinsa Ontarion Wilfrid Laurier -yliopistossa.

”Oli todella kivaa mennä takaisin kouluun, kun oli ehtinyt hankkia kokemusta ja perspektiiviä työelämästä. Opiskelukaverini olivat minun laillani osa-aikaopiskelijoita ja kävimme yhdessä monia antoisia keskusteluja, joissa pääsimme myös haastamaan toisiamme.” 

MBA-tutkinnon suorittamisen jälkeen Isotupa on toiminut IT-sovelluskehityksen parissa projektinjohtotehtävissä useissa eri yrityksissä. Viimeiset kymmenen vuotta hän on työskennellyt Openlink-ohjelmistoyrityksessä viljatuotteiden toiminnanohjausjärjestelmien kehittämisen parissa. 
 

Tukea yliopistolle ja opiskelijoille

Isotupa seuraa aktiivisesti Aalto-yliopiston toimintaa, vaikka onkin asunut jo vuosikymmeniä Kanadassa. Aallon monitieteisyydessä häntä kiinnostaa erityisesti luovien alojen ja teollisen muotoilun yhdistäminen insinööriosaamiseen.

”Käyttöliittymä, oli kyse sitten teknisestä laitteesta tai arjen työkalusta, on tänä päivänä todella tärkeä asia. Sen suunnittelussa tarvitaan eri alojen yhteistyötä ja asioiden ajattelua uusista näkökulmista. Käyttöliittymät ovat tulevaisuudessa varmasti entistäkin tärkeämpiä, jos yritykset haluavat kilpailla tuotteillaan maailmalla.”

Isotupa käy vuosittain Suomessa, mutta ei suunnittele muuttoa synnyinmaahansa. Koti on Kanadassa. ”Vaimoni on matematiikan professori ja apulaisdekaani Lazaridis School of Businessissä Wilfrid Laurier -yliopistossa. Kotimme onkin välillä pullollaan opiskelijoita. Myös vaimoni on tehnyt testamenttilahjoituksen omalle yliopistolleen. Yliopistot ovat olleet iso osa meidän molempien elämää ja haluamme lahjoituksillamme tukea opiskelijoita ja opettamista.”

Entä terveisesi Aallon nykyisille opiskelijoille? ”Aalto antaa hyvän koulutuksen, joka opettaa sinua ajattelemaan. Pärjääminen on itsestäsi kiinni, pitää uskaltaa tehdä asioita ja etenkin ajatella. Ja muistaa kysyä miksi.”

Teksti: Marjukka Puolakka