Aalto-yliopisto, Savonlinnan kaupunki ja Xamk tiivistävät yhteistyötään
Tänään solmitun aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa entisestään Savonlinnan Teknologiapuiston tutkimus- ja kehitystoimintaa erityisesti puukuidun muokkauksen ja uusien materiaali- ja prosessisovellutusten alalla. Tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseksi perustetaan uusi Aalto-yliopiston alainen biotuotetekniikan professuuri.
”Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo voidaan jopa kaksinkertaistaa nykyisestä vuoteen 2050 mennessä ja samalla saavuttaa ilmastotavoitteet, kun raaka-aine hyödynnetään uusiksi, korkeamman jalostusarvon tuotteiksi. Siihen pääsemiseksi tarvitsemme uusia innovaatioita ja osaajia – ja siksi myös saumatonta, lähellä paikallisia toimijoita tapahtuvaa yhteistyötä”, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus sanoo.
Palkattava työelämäprofessori (Professor of Practice) työskentelee sekä Aalto-yliopistossa että Savonlinnan Teknologiapuistossa. Lisäksi hänen avukseen rekrytoidaan Aalto-yliopistoon nuorempi tutkija, joka keskittyy kansalliseen ja kansainväliseen tutkimushankevalmisteluun sekä kansainvälisen teollisuusyhteistyön edistämiseen.
”Aalto-yliopisto on Xamkin strateginen kumppani. Tämä konkretisoituu yhteistyön vahvistumisena Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun kanssa. Lujittuva yhteistyö on merkittävä osoitus Savonlinnassa sijaitsevan metsäbiotalouden tutkimusinfrastruktuurimme kansallisesta vaikuttavuudesta”, toteaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.
100 miljoonan euron kasvu
Teknologiapuistossa on jo käynnissä laajaa metsäbiojalostuksen, sellu- ja kuitutekniikan sekä metsäteollisuuden ympäristöteknologian tutkimusta. Yksi tutkimusyksiköistä on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorio, jonka osana on AaltoCell-tutkimusympäristö. Kokonaisuus on kansallisesti yksi merkittävimpiä sellu- ja paperiteollisuuden tutkimus- ja tuotekehityksen ajureita. Kuitulaboratorion toiminta on tuottanut jo yli 100 miljoonan euron viennin kasvun alueen yrityksille. ۳ٱٲötä tehdään kymmenien suomalaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa.
”On hienoa, että Aalto-yliopiston toiminta Savonlinnan teknologiateollisuuskeskittymän kehitystyössä vahvistuu entisestään. Ammattikorkeakoulustamme valmistuvilla biotuotetekniikan insinööreillä on jo jatkokoulutusväylä diplomi-insinööreiksi Aalto-yliopistossa. Uusi professori voi toimia Savonlinnassa diplomi- ja väitöskirjatöiden ohjaajana savonlinnalaisten teknologiayritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeissa sekä hakea EU:n Horisontti-ohjelmasta rahoitusta Kuitulaboratorion tutkimustyön vahvistamiseen”, sanoo Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.
۳ٱٲötä rahoittavat Savonlinnan kaupunki, Aalto-yliopisto, Itä-Savon yliopistosäätiö, Suur-Savon Osuuspankki, Kerimäen Osuuspankki sekä Rantasalmen Osuuspankki.
Aalto-yliopisto käynnistää työelämäprofessorin ja tutkijan rekrytoinnin lähiaikoina.
Sopimuksen allekirjoittivat tänään Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus, Itä-Savon yliopistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Nousiainen ja säätiön asiamies Hannu Kurki, Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko, Suur-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja Jari Himanen, Kerimäen Osuuspankin toimitusjohtaja Jarmo Kaivonurmi.
äپٴᲹ:
Kristiina Kruus
dekaani, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu
p. 050 520 2471
kristiina.kruus@aalto.fi
Janne Laine
Savonlinnan kaupunginjohtaja
p. 044 417 4001
janne.laine@savonlinna.fi
Jyrki Koivikko
hallituksen puheenjohtaja, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
p. 040 670 5509
jyrki.koivikko@xamk.fi
Lue lisää uutisia
Mitä kvantti tarkoittaa?
Kaksi Aallon kvanttitutkijaa valottaa kiehtovaa maailmaa, jossa mahdottomalta kuulostava on täysin tavallista.
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.