Aalto-yliopiston vetyinnovaatiokeskus
Kestävää vety-yhteiskuntaa mahdollistamassa.
Aalto-yliopisto perustaa vetyinnovaatiokeskuksen – vauhdittaa siirtymää kestävään vetytalouteen
Aalto-yliopiston vetyinnovaatiokeskus kokoaa yhteen monitieteisen, huippulaatuisen vetytutkimuksen, ja luo Suomesta houkuttelevan kohteen alan kansainvälisille osaajille ja investoinneille.
Aalto-yliopisto on saanut kahden miljoonan euron rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä vetyinnovaatiokeskuksen perustamiseen. Innovaatiokeskuksen pohjana on Aalto-yliopiston monitieteinen, korkeakoulujen rajat ylittävä vetytutkimus, jonka ympärille kootaan nyt entistäkin vankempi osaamiskeskus.
Vetyinnovaatiokeskuksen visiona on edistää vety-yhteiskuntaa, joka vastaa YK:n kestävän kehityksen ja hiilettömän tulevaisuuden tavoitteisiin. Pyrimme etsimään ratkaisuja, joilla tehokkaiden ilmastotoimien lisäksi pystytään varmistamaan muun muassa luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja maankäytön kestävyys käynnissä olevassa energiamurroksessa. Olennaisena osana tätä keskukseen perustetaan monitieteinen tohtorikoulutusohjelma, jolla etsitään ratkaisuja vetytalouden haasteisiin. Ensimmäiset tohtorikoulutettavat aloittavat vetyinnovaatiokeskuksessa vuoden 2024 syksyllä.
۳ٱٲössä Aalto-yliopiston vetyinnovaatiokeskuksen kanssa toimii niin ulkopuolisia tutkimusorganisaatiota kuin yrityskumppaneitakin. Juuri pitkäaikainen ja yhä kehittyvä yhteistyö teollisuuden kanssa lisää vetyinnovaatiokeskuksen vaikuttavuutta, ja tekee Suomesta houkuttelevan kohteen myös kansainvälisille osaajille ja investoinneille.
Monialainen tutkimusyhteistyö keskiössä
Kestävän vety-yhteiskunnan luomiseksi tarvitaan ennen kaikkea monialaista tutkimusyhteistyötä. Aalto-yliopiston eri korkeakouluissa tehdään huippulaatuista tutkimusta muun muassa vihreän vedyn, vetytalouden ja erilaisten vetyteknologioiden parissa – innovaatiokeskus kokoaa yhteen tämän osaamisen ja vahvistaa sitä.
Aalto-yliopiston vetyinnovaatiokeskuksen johtajana aloittaa professori Mika Järvinen Insinööritieteiden korkeakoulusta, ja hänen lisäkseen johtokolmikkoon kuuluvat professori Tanja Kallio Kemian tekniikan korkeakoulusta sekä professori Marko Hinkkanen Sähkötekniikan korkeakoulusta.
Järvinen näkee juuri laajan monitieteisyyden vetyinnovaatiokeskuksen kilpailuvalttina kansainvälisistä osaajista. Hän toteaa, että Aallossa on jo pitkään tehty monia vetytalouden avainkohtia tukevaa tutkimusta – nyt on tärkeintä saada lisää rahoitusta ja sitä kautta uusia osaajia sekä innovaatioita.
”Aalto-yliopisto haluaa rakentaa kestävää tulevaisuutta. Vetyteknologian ja vetytalouden koko arvoketjun tutkimuksella ja koulutustarjonnalla tulee olemaan keskeinen rooli tässä tehtävässä”, Järvinen jatkaa.
Tutkimuksen lisäksi Aalto-yliopisto panostaa myös vetyosaajien koulutukseen useissa maisteriohjelmissaan. Kestävän vetytalouden kehittämisen tarpeisiin vastaavat erityisesti monialainen Advanced Energy Solutions -maisteriohjelma ja syksyllä 2024 alkava Hydrogen and Electrical Systems -maisteriohjelma.
Aalto-yliopisto on mukana myös muiden keskeisten tutkimus- ja koulutustoimijoiden kanssa Suomen vetytutkimusfoorumissa. Aalto-yliopiston vetyinnovaatiokeskus tekee jatkossa yhteistyötä paitsi sen, myös yritystoimijoiden muodostaman Suomen Vetyklusterin kanssa. Uusien yhteistyökumppaneiden ja lisärahoituksen etsintä jatkuu myös aktiivisesti.
Jos haluat lisätietoa vetyinnovaatiokeskuksen tulevista tapahtumista, voit liittyä sähköpostilistalle ilmoittamalla osoitteesi koordinaattori Samuel Crossille samuel.cross@aalto.fi.
Mitä vedyn avulla voidaan oikeastaan ratkaista ja mitä teknologian laaja käyttöönotto vaatii Suomelta? Kokosimme päätöksentekijöiden avuksi tiiviin tietopaketin vihreästä vedystä.
Vihreä vety tekee Euroopasta energiamahdin, liikenteestä päästötöntä ja teräksestä hiilivapaata. Asiantuntijat kertovat, voiko visioista tulla totta – ja millä keinoilla.
Suomen keskeiset tutkimus- ja koulutustoimijat ovat perustaneet Suomen vetytutkimusfoorumin. Foorumi edistää suomalaista vetyosaamista yhteisillä toimintasuunnitelmilla, tulevaisuusvisioilla ja edustaa akateemisia toimijoita muiden vetytoimijoiden rinnalla.
Samuel Cross
Lue lisää uutisia
Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä
Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.
Opettamista ja yhteistyötä eri puolilla Eurooppaa: Aallon tutkijat TU Darmstadtissa
Lue Aallon tutkijat kokemuksista TU Darmstadtissa.
Iris Seitz palkittiin uran alkuvaiheen poikkeuksellisista saavutuksista
Professori Mauri Kostiaisen entinen tohtoriopiskelija, tohtori Iris Seitz, on palkittu vuoden 2026 Robert Dirks Molecular Programming Prize -palkinnolla työstään, joka koskee ohjelmoitavia proteiinirakenteita nukleiinihappo-origamin avulla.