Aalto-yliopisto haluaa tarjota koulutusta elokuva-alan toimintaprosessien kehittämiseen
Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella (ELO) on seurattu huolestuneena viimeaikaista keskustelua elokuva-alan työtavoista ja vastuista. Myös #metoo-kampanja on osoittanut, että muutokseen tarvitaan olemassa olevien rakenteiden ja toimintakulttuurin syvällistä ja kriittistä tarkastelua.
Esimiestyön ja ryhmädynamiikan osaaminen on ollut keskiössä viime vuosien aikana toteutetussa opetusohjelmien uudistustyössä. ELO:n laitosjohtajan Anna Heiskasen mukaan taiteilijaksi kehittyminen vaatii rinnalleen yhteisöllisten työskentelytapojen omaksumista ja ymmärrystä ammattiroolien vastuukysymyksistä. Laitoksen nykyinen kurssitarjonta vastaa jo moniin alalla esiin tulleisiin ongelmiin, ja tuoreimpien opiskelijasukupolvien saama koulutus poikkeaa merkittävästi vuosituhannen alun sekä aiempien elokuvantekijäsukupolvien opetuksesta.
”ELO haluaa olla aktiivisesti mukana meneillään olevassa muutoksessa. Meillä on osaamista ja valmiutta päivittää käytännön työn osaamista, käydä keskustelua sekä tarjota tukea. Haluamme nyt laajentaa koulutustarjontaamme jo alalla toimiville. Laitos on valmis järjestämään tarvittavaa koulutusta jo syksyllä 2018, mikäli tarvittava erillisrahoitus ministeriöltä järjestyy. Otamme myös mielellämme vastaan ehdotuksia koulutuksen tulevista sisällöistä”, Heiskanen sanoo.
Lue lisää uutisia
Mitä kvantti tarkoittaa?
Kaksi Aallon kvanttitutkijaa valottaa kiehtovaa maailmaa, jossa mahdottomalta kuulostava on täysin tavallista.
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.