Aalto-1-satelliitti laukaistaan avaruuteen juhannusaattoaamuna
Aalto-1:n suuri hetki on viimein käsillä: yli vuoden lähtövalmiina ollut satelliitti laukaistaan avaruuteen juhannusaattona 23. kesäkuuta. Laukaisu tapahtuu Intian Thiruvananthauramin kaupungissa sijaitsevasta Satish Dhawan avaruuskeskuksesta noin kello 7 Suomen aikaa.
”Aalto-1 matkaa avaruuteen intialaisen PSLV-raketin kyydissä. Laukaisun päätehtävä on viedä radalle Intian kaukokartoitussatelliitti Cartosat-2E. Tämän lisäksi raketin kyydissä on yli 20 pienempää satelliittia, jotka siirretään omille radoilleen Cartosatin jälkeen, 17 – 23 minuuttia raketin lähdöstä. Tällä hetkellä raketin lähtöhetkeksi on ilmoitettu kello 6.59 Suomen aikaa”, sanoo projektin vetäjä, apulaisprofessori Jaan Praks.
Suomalaista huipputekniikkaa
Aalto-1 on moderni CubeSat-standardia seuraava nanosatelliitti, joka vie avaruuteen suomalaista huipputekniikkaa: VTT:n rakentaman spektrikameran, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteisen säteilyilmaisimen ja Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun, joka tähtää avaruusromun vähentämiseen. Aallon opiskelijat ovat itse suunnitelleet koko satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, kuten radiot, tietokoneen, rungon, antennit sekä aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot eli päätietokone välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.
Satelliittitiimi on viime viikot paitsi odottanut laukaisua, myös yrittänyt kuumeisesti ratkaista toukokuussa kiertoradalle vapautetun satelliittipikkuveli Aalto-2:n yhteysongelmia, toistaiseksi tuloksetta. Aalto-1:n suhteen Jaan Praks on luottavainen.
”Aalto-1-satelliitti on Aalto-2:ta monimutkaisempi, mutta sitä on myös testattu paljon Aalto-2:ta kauemmin. Aalto-1:n kiertorata on lisäksi paljon lähempänä Otaniemen maa-asemaa kuin Aalto-2:n, mikä helpottaa sen operointia huomattavasti. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, satelliitti avaa antennit ja valmistautuu yhteydenottoon jo puolen tunnin kuluttua irrotuksesta. Ensimmäinen lento Suomen yli tapahtuu aamupäivällä. Paljain silmin satelliittia ei näe, mutta radioamatöörit pystyvät seuraamaan satelliittia omilla radiolaitteistoillaan.”
Lisätietoa Aalto-1- satelliitista ja Aallon satelliittiohjelmasta:
Projektin vetäjä Jaan Praks
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi
Aalto-1-satelliitin järjestelmäsuunnittelija ja mission päällikkö Antti Kestilä
p. +358451310609
antti.kestila@aalto.fi
Tarkempaa tietoa Aallon satelliittihankkeista ja materiaalia löytyy verkkosivuilta () sekä Aalto-1 satelliitin laukaisusivustolta (aalto-1.fi)
(youtube.com)
Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana Space Systems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu sekä monet muut yritykset ja instituutit.
Satelliitin laukaisua tukevat Aalto-yliopiston lisäksi Nokia, SSF, Turun yliopisto ja RUAG.
Lue lisää uutisia
Mitä kvantti tarkoittaa?
Kaksi Aallon kvanttitutkijaa valottaa kiehtovaa maailmaa, jossa mahdottomalta kuulostava on täysin tavallista.
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.