Aallon opiskelijat kehittivät Väestöliiton ja Naisten Linjan digipalveluita
Professori Risto Sarvas vastaa Informaatioverkostojen Digital Service Design ja Growth Hacking –kursseista. Jälkimmäistä opettaa Columbia Road -yritys, jossa työskentelee useita informaatioverkostojen ohjelman alumneja. Kursseilla käsitellään nykyaikaisia tapoja soveltaa viestintää, digikanavia, sosiaalista mediaa, asiakaskeskeisyyttä ja strategista ajattelua. Opiskelijoiden kurssitöissä yhdistyvät teknologinen, liiketoiminta- ja suunnitteluosaaminen.
”Kurssi tuo yhteen opiskelijat, yritykset, alumnit ja kolmannen sektorin järjestöt, ja seurauksena on merkityksellinen ja yhteiskunnallisestikin tärkeä yhteistyö. Moni opiskelija ja valmistunut pohtii oman työn merkitystä ja panosta yhteiskunnassa. Siksi on tärkeää, että yritysten lisäksi opiskelijat pääsevät tekemään yhteistyötä myös kolmannen sektorin kanssa. Siten he pääsevät kokemaan, miten omalla osaamisella voi parantaa maailmaa”, kertoo Risto Sarvas.
Kursseille osallistui järjestöistä Väestöliitto, Naisten Linja ja Kotitalousopettajien Liitto. Palvelumuotoilukurssilla opiskelijat suunnittelivat strategiaa, palveluita ja markkinointia.
“Parisuhdepalveluista osa oli jo olemassa, mutta niihin lisättiin Aalto-yhteistyön pohjalta etäsuhdekomponentti. Etäsuhteissa elävä suuri joukko nuoria aikuisia tarvitsee tietoa, tukea ja vertaistukea sekä palveluita parisuhteidensa vahvistamiseksi. Kurssiyhteistyö onnistui erinomaisesti", kertoo Väestöliiton psykoterapeutti Heli Vaaranen.
۳ٱٲö Väestöliiton kanssa alkoi opiskelijoiden suunnittelemalla ja toteuttamalla koko maan kattavalla nettikyselyllä ja haastatteluilla, joiden avulla saatiin paljon lisätietoa etäsuhteista.
”Etäsuhteissa on sudenkuoppansa ja siten palvelutarpeensa, esimerkiksi etäpariskunnan yhteen muutto on yksi kriisin paikka. Kyseessä on kuitenkin kaksi itsenäisesti elänyttä ihmistä ja kaksi erilaista maailmaa. Kyselyn perusteella he toivovat erityisesti vertaistukea sekä tietoa muiden etäpariskuntien onnistumisista ja epäonnistumisista”, Heli Vaaranen lisää.
۳ٱٲö Naisten Linjan kanssa tähtäsi jäsenhankinnan kehittämiseen – sekä varsinaisten että kannatusjäsenten määrän lisäämiseen.
”Toteutimme opiskelijoiden kanssa yhteistyössä kolme lyhyttä sosiaalisen median kampanjakokeilua. Instagram-tarinat toteutettiin tammi-maaliskuussa ja kolmannessa, maaliskuun kampanjassa, hyödynnettiin ystävänpäivänä ja naistenpäivänä hyvin toimineita sisältöjä”, kertoo Naisten Linjan viestinnän suunnittelija Ada Kairavuori.
Jäsenhakemusten määrä lisääntyi jokaisen kokeilun jälkeen, ja niiden lisäksi Naisten Linja sai myös uusia vapaaehtoistyöhakemuksia ja kymmeniä uusia seuraajia Instagramissa.
”Nopeat kokeilut muuttivat meidän tapaa toimia ja antoivat uutta puhtia sosiaalisen median viestintään. Tulemme jatkamaan näitä pienen budjetin ja nopean reagointiajan kampanjoita. Aina ei tarvita vuosikausien suunnittelua”, Ada Kairavuori sanoo.
Kaikki kampanjasisältö oli opiskelijoiden suunnittelemaa, joskin tiiviissä yhteistyössä Naisten Linjan kanssa.
”Opiskelijat ymmärsivät heti, minkälaista visuaalista kuvastoa haluamme käyttää. Olemme vaikeiden aiheiden kanssa tekemisissä, mutta haluamme tukea toipumista. Opiskelijat tajusivat tämän heti ja saivat vapaat kädet toteutuksen kanssa”, Ada Kairavuori lisää.
Kurssin aikana opiskelijat kävivät järjestöjen toimistolla, ja järjestöjen edustajat osallistuivat puolestaan luennoille ja loppuseminaariin.
”Sekä etäsuhdepalvelut että naisiin kohdistuva väkivalta nousivat teemoina vahvasti esiin koronakriisin aikana. Opiskelijoiden tekemä työ oli vielä merkityksellisempää ja ajankohtaisempaa kuin alkuvuodesta osattiin odottaa”, Risto Sarvas sanoo.
äپٴDz:
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
CEMS MIM sijoittui neljänneksi maailmassa jo toisena vuonna peräkkäin
Kokonaispisteet ovat korkeat: 95,2/100 QS:n vuoden 2027 johtamisen maisteriohjelmien rankingissa.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.