Aallon alumnit kehittivät ratkaisun kuluttajan hiilijalanjäljen pienentämiseen
”Miten pienentää kulutuksen hiilijalanjälkeä luomalla skaalautuvia ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja jokapäiväiseen elämään?” Mari Pantsar kysyyhaastevideolla. Sitran Hiilineutraali kiertotalous-teemaa johtava Pantsar on kipeästi ajankohtaisen teeman äärellä. Yhden suomalaisen hiilijalan jälki on 10,4 tonnia, kun maailman seitsemänneksi suurimman talouden Brasilian kansalainen selviää 2,8 tonnilla. Eniten päästöjä tuottaa tavallinen arki: liikkuminen, ostokset ja ruoka.
Vaikka haasteita riittää, niissä voi piillä myös mahdollisuus.
”Suomi voisi olla kiertotalouden airut. Voisimme olla edelläkävijä, joka luopuisi lineaarisesta take-make-waste talousmallista. Meillä on pienenä maana paremmat edellytykset muutokseen ja sen läpiviemiseen kuin isommalla maalla, Sitran hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen alustaa Aalto Alumni Impact -tapahtumassa, jossa Aallon alumnit ratkovat kymmenen suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajan antamia haasteita.
Poikkitieteellisen alumnitiimin ehdotus päivittäistavaroiden pakkausten värikoodauksesta ja järjestelmän ulottamisesta koko EU:n alueelle saa kehuja Aallon kestävän tuotannon ja kulutuksen työelämäprofessorilta Jouni Juntuselta.
”Ongelma on todellinen. Pakkausten määrä maailmassa vain lisääntyy. Olemme myös huomanneet, että kierrätys ei lisäänny lisäämällä koulutusta ja valistusta. ”
”Positiivista ratkaisussa on, että se on edullinen eikä liian teknologinen. Vaikka teemme jo Suomessa paljon kierrätyksen eteen, hyvät ideat leviävät eteenpäin. Voisimme näin myös yhtenäistää kierrätysmerkintöjä eri maiden välillä”, Juntunen sanoo.
Jatkoa seuraa
Nina Borger lähti mukaan Aalto Alumni Impact -tapahtumaan oppiakseen lisää vaikuttavuudesta. Borgerin luotsaama Uniqan oy on viemässä markkinoille aurinkoenergialla lämmittäviä tuotteita.
”Sain työpajasta uusia näkökantoja vaikuttavuudesta. Heterogeenisessa ryhmässä oli paljon erilaisia ajatuksia ja lupa ideoida vapaasti. Sain jopa uuden liikeidean työpajan aikana”, hän kertoo.
Eetu Ahonen, joka työskentelee STUK-Säitelyturvakeskuksessa, kertoo tapahtuman ylittäneen hänen odotuksensa.
”Ajattelin alussa, että mitäköhän tästä tulee, lähteekö ihan tangentille mutta lopputulokseksi tuli kuluttajaa lähellä oleva matalateknologinen ratkaisu”.
Sitran edustajana työpajassa ollut johtava asiantuntija Ernesto Hartikainen on tyytyväinen lopputulokseen.
”Idea on hyvin konkreettinen. Vien sen mielelläni takaisin Sitralle. Sitran kiertotalous-tiimi tekee jo yhteistyötä suomalaisten ruoka-alan yritysten, pakkausten valmistajien ja ministeriöiden kanssa. Näin ollen voimme siis viedä idean eteenpäin oikeille tahoille ja pilotoida sitä.”
Teksti: Hanna Wikström
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.