É«É«À²

Mikä on tutkimusaineistosi?

Tutkimusaineisto on mitä tahansa materiaalia, johon tutkimuksesi ja sen löydökset perustuvat. Tutkimusaineisto voi olla koetuloksia, mittaustuloksia, muistiinpanoja kenttätyöstä, kyselyvastauksia, haastatteluäänitteitä, kuvia tai ohjelmistoja. Aineisto voi olla °ì±ð°ùä³Ù³Ù²â osana tutkimusta (esim. mittaustulokset), luotu projektin osan (esim. ohjelmistot) tai se voi myös olla jo olemassaolevaa aineistoa, jota uudelleenkäytetään projektissa (esim. tilastot). Jotta tiedät miten parhaiten hallinnoida tutkimusaineistosi, kannattaa ottaa hetki ja miettiä mitä tutkimusaineistosi tarkalleen kattaa. Tee itsellesi lista: 

1. Kaikista aineistotyypeistä tutkimuksessasi
2. Aineiston alkuperästä
   Jos aineisto on °ì±ð°ùä³Ù³Ù²â projektissa, mitä instrumentteja sen keräämiseen on käytetty.
   Jos käytät olemassaolevaa aineistoa, mistä se on kotoisin ja mitkä sen käyttöoikeudet ovat?
3. Tiedostomuodoista
4. Arvio tiedostojen koosta (tarkoituksena on miettiä tarvitseeko aineisto erityisiä järjestelyjä tallennustilan tai laskennallisen kapasiteetin suhteen). 

Tämän tiedon kerääminen taulukkoon antaa hyvän yleiskatsauksen projektin tutkimusaineistosta:

Minne aineistosi on tallennettu?

Useimmiten tutkimusaineisto on digitaalisessa muodossa ja se tallennetaan verkkolevylle. Tallennustilan tulee olla riittävän suuri aineistollesi ja sen tulee luoda automaattisia varmuuskopioita työstäsi. Tallennustilan tulee myös olla turvallinen ja suojattu luvattomalta pääsyltä. Se, kuinka turvallinen tallennustilan tulee olla, riippuu siitä, minkä tyyppisen aineiston kanssa työskentelet. Aineistot voidaan jakaa neljään ryhmään sen mukaan, kenellä on niihin pääsy: julkinen, ²õ¾±²õä¾±²Ô±ð²Ô, luottamuksellinen ja salainen. Esimerkiksi terveystiedot ovat salaisia ​​ja edellyttävät tiukkoja turvallisuustoimenpiteitä ja pääsyn valvontaa. Riittävän turvallisen tallennusvaihtoehdon valitsemisen lisäksi harkitse myös, missä aineistoasi säilytetään keräys- ja analysointivaiheessa. Tietojen kerääminen tai analysointi saattaa edellyttää sen lataamista ohjelmistoon, esim. haastattelujen kerääminen Zoomissa ja niiden lataaminen Atlas.ti:hen analysoitavaksi. Käytettävien ohjelmistojen tulee olla Aalto IT:n hyväksymiä tietotyypillesi. Tiedot siitä, mitä tietoluokituksen neljä ryhmää käytännössä tarkoittavat ja mitkä ohjelmistot ovat turvallisia mille tietotyypille.

Kannattaa myös harkita, haluatko tallennusvaihtoehdon, joka mahdollistaa tietojesi turvallisen jakamisen vastuuprofessorisi, ohjaajiesi tai yhteistyökumppaneiden kanssa. 

Aalto-yliopiston IT-palvelut tarjoavat useita tallennusvaihtoehtoja, joista valita:

Miten pidät kirjaa aineistostasi?

Kun keräät tutkimusaineistoasi, on hyödyllistä pitää kirjaa siitä, miten aineisto tarkalleen kerättiin. Mittauksissa käytettyjen laitteiden kalibrointitietojen merkitseminen muistiin auttaa, jos koe täytyy toistaa myöhemmin. Jos työskentelet tutkimusryhmässä, muiden tiimin jäsenten on tiedettävä miten aineistosi on luotu tulkitakseen sitä oikein. Mieti, mitkä tiedot ovat olennaisia ​​aineistosi, jotta se ymmärretään oikein, ja harkitse missä nämä tiedot voidaan säilyttää.

Vinkkejä aineiston kirjaamiseen ja järjestämiseen:

• Käytä selkeää kansiorakennetta, jossa on erilliset kansiot raakadatalle ja käsitellylle datalle, jotta vältytään sekaannuksilta ja tiedostojen ylikirjoittamiselta.
• Nimeä tiedostosi niin, että tiedät niiden sisällön ilman, että sinun tarvitsee avata niitä, esim. 20230228_XRD_Sample01 on röntgendiffraktiomittaus näytteestä 01, joka on otettu 28. helmikuuta 2023.
• Lisää README-tiedostoja kansioihin. Nämä ovat hyödyllinen paikka dokumentoida tietoja, joita tarvitaan aineistosi ymmärtämiseen ja uudelleenkäyttöön (kuka, mitä, milloin, missä, miksi ja miten).
• Joillakin tutkimusaloilla elektroniset laboratoriomuistikirjat ovat erittäin hyödyllisiä tutkimusprosessien seurantaan: Aalto Notebook tai .
• Jos mahdollista, säilytä aineisto tiedostomuodoissa, jotka voidaan avata ilman erityisiä maksullisia ohjelmistoja.
• Selvitä, käyttääkö alasi standardisanastoja tai metatietomuotoja tutkimusdatalle, ja käytä niitä varmistaaksesi, että muistiinpanosi ovat muodossa, jonka kollegasi ymmärtävät.
• Harkitse, tarvitaanko jotain muuta tulosten ymmärtämiseen, käyttämiseen tai toistamiseen. Nämä voivat olla ohjelmistoja, algoritmeja tai malleja. Jos mahdollista, sisällytä nämä tai linkit niihin aineistosi oheessa.
• Ole tarkkana versionhallinnan suhteen. Ohjelmistojen osalta on suuri apu koodin muutosten seuraamisessa, kun versionhallinta on sisäänrakennettu.

Mitkä säännöt määräävät aineiston käyttöä?

Tiettyjen aineistotyyppien käyttöön ja käsittelyyn liittyy sääntöjä. On olennaista, että tiedät, koskevatko tällaiset aineistoasi. Säännöt voivat olla kirjattu sopimuksiin yrityskumppaneiden kanssa tai ne voivat tulla lainsäädännöstä, esimerkiksi henkilötietoja käsiteltäessä. asettavat myös sääntöjä siitä, millaisessa tutkimuksessa tulee tehdä ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi. Samoin lääketieteelliseen tutkimukseen ja tutkimukseen eläinten kanssa vaaditaan eettinen ennakkoarviointi. Selvitä, tarvitseeko tutkimuksesi eettisen ennakkoarvioinnin.

Yleisesti Aalto-yliopistossa tehtävä tutkimus noudattaa . Ohje kuvaa hyviä tutkimuskäytäntöjä, kuten julkaisujen tekijyydestä sopimista varhaisessa vaiheessa sekä tutkimustulosten raportoimista rehellisesti ja läpinäkyvästi. EU-hankkeet noudattavat myös , jotka ovat hyvin linjassa Suomen kansallisten ohjeiden kanssa.

Tutustu alla oleviin esimerkkeihin ja harkitse, työskenteletkö tällaisten aineistotyyppien kanssa. Jos työskentelet, tutustu aineistoon liittyviin sääntöihin ja siihen, mitä nämä tarkoittavat työllesi käytännössä, esim. tietosuojailmoituksen laatiminen tai turvallisen tallennusratkaisun etsiminen. Säännöt voivat tuntua alkuun hankalilta, mutta Aallossa on tiimi asiantuntijoita, jotka auttavat sinua täyttämään aineistosi eettiset sekä lain määrittelemät vaatimukset. Apua löytyy osoitteessa researchdata@aalto.fi.

Mitä tapahtuu aineistolle projektin jälkeen? 

Vaikka projektin loppu saattaa tuntua kaukaiselta, kannattaa jo aikaisessa vaiheessa miettiä, mitä aineistollesi tapahtuu projektin päätyttyä, sillä tämä vaikuttaa mm. tietosuojailmoituksen sisältöön. Käy läpi aineistolistaasi ja pohdi mihin alla oleviin luokkiin eri aineistotyypit kuuluvat:

1. Poistetaan projektin jälkeen: tarpeettomat henkilötiedot, henkilötiedot tietosuojailmoituksessa asetetun säilytysajan jälkeen, tiedot, joilla ei ole uudelleenkäyttömahdollisuutta, sisäiset muistiinpanot, …
2. Säilytetään todentamisaika: esim. 5 vuotta; voidaan tallentaa sisäisesti tai arkistoihin.
3. Arkistoidaan uudelleenkäyttöä varten: esim. 15-20 vuodeksi; käytetään luotettavia tietovarastoja, kuten .
4. Toimitetaan digitaaliseen säilytykseen: erityisen merkittävät aineistot säilytetään käyttökelpoisina vuosikymmeniä tai jopa pidempään; tallennetaan esimerkiksi Aalto Repositoryyn.

Ota huomioon, että kun aikasi Aallossa päättyy, loppuu myös pääsy pilvipalveluihin ja muihin Aallon tarjoamiin tallennusratkaisuihin.

Aineistonhallintasuunnitelma (DMP)

Kun nämä on pohdittu, olet käytännössä luonut aineistonhallintasuunnitelman tai englanninkielisestä data management plan -termistä lyhennettynä DMP:n. DMP on asiakirja, joka määrittelee, miten tutkimusprojektin aineistoja hallitaan, usein keskittyen aineistojen julkaisemiseen. Rahoittajat vaativat nykyään tutkijoilta DMP:n laatimista hyvien tiedonhallinnan käytäntöjen takaamiseksi ja aineistojen avaamisen edistämiseksi. Tavoitteena on lisätä tieteen avoimuutta ja tutkimuksen hyötyä laajemmalle tutkimusyhteisölle. Rahoittajalla on omat DMP-mallinsa ja -vaatimukset. ³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹ rahoittajavaatimuksista. Rahoittajavaatimukset mainitsevat usein FAIR-periaatteet, jotka ovat lyhenne löydettävistä, esteettömistä, yhteentoimivista ja uudelleenkäytettävistä aineistoista. FAIR-periaatteet antavat hyvän opastuksen tiedonhallintaan yleensä, mutta ovat erityisen hyöydyllisiä luotaessa aineistoja, jotka jaetaan muiden kanssa.

Aallolla on , joka sisältää sekä aineistonhallintaan liittyviä kysymyksiä että ohjeita.