É«É«À²

Perustieteiden korkeakoulun teknistieteellisen kandidaattiohjelman osaamistavoitteet perustuvat Aalto-yliopiston määrittelemiin tekniikan kandidaatintutkinnon osaamistavoitteisiin. Kandidaattiohjelman yksityiskohtaiset osaamistavoitteet tarkentuvat pääaine- ja kurssikohtaisissa osaamistavoitekuvauksissa.

°­´Ç³Ü±ô³Ü³Ù³Ü²õ³Ù±ð³ó³Ù䱹ä

Koulutusohjelma kouluttaa tekniikan kandidaatteja, joilla on valmiudet kehittyä myöhemmissä opinnoissaan ja työelämässä mm. teknologiatuotteiden ja -palvelujen suunnittelijoiksi ja kehittäjiksi, teknistaloudellisten järjestelmien asiantuntijoiksi ja johtajiksi, teknologiayrittäjiksi tai tutkijoiksi. Näiden valmiuksien ytimenä ovat teknistieteellisen ongelmaratkaisun perusteiden hallinta, kyky siirtää ja soveltaa alansa teoreettista osaamista monialaisessa kontekstissa, kyky hankkia, arvioida ja käsitellä kriittisesti tieteellistä ja ammatillista tietoa sekä taito osallistua monipuolisesti ammatilliseen ja tieteelliseen viestintään.

Pää- ja sivuaine

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman perus- ja pääaineopinnot antavat opiskelijalle laajan perusteiden tuntemuksen koulutusohjelman määrittelemillä, kansainvälisesti tunnetuilla teknistieteellisillä aloilla.

Opiskelijalle kehittyy kandidaatin opintojen aikana pääaineeseen liittyvä ammatillinen identiteetti.

Opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä ja ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden tieteellisen tutkimukseen.

Opiskelijalla on mahdollisuus valita sivuaine tai valinnaisia opintokokonaisuuksia niin, että tutkinnossa toteutuu Aalto-yliopistolle ominainen tieteen, tekniikan, talouden ja taiteen yhdistyminen.

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan pääaineensa alan ammatillista kehitystä ja hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi.

Teknistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillistieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen perusteet.

Opiskelija tunnistaa oman pääaineensa keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät ja osaa soveltaa näitä käytännössä.

Opiskelija osaa soveltaa fysiikan, matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden menetelmiä oman alansa tehtävissä.

Opiskelija ymmärtää luovuuden, kestävän kehityksen ja yrittäjyyden merkityksen alallaan.

Opiskelija tuntee oman alansa tuotteiden ja palveluiden kehitys- ja tuotantoprosesseja ja elinkaareen vaikuttavia tekijöitä sekä pystyy osallistumaan niissä tarvittaviin insinöörityön vaiheisiin.

Opiskelija osaa tunnistaa, määritellä ja ratkaista teknisiä ongelmia käyttäen oppimiaan alan yleisiä menetelmiä. Hän osaa soveltaa oppimiaan suunnittelumenetelmiä määriteltyjen vaatimusten toteuttamiseksi. Hän osaa myös valita asianmukaiset työvälineet ja -menetelmät ja käyttää niitä. Hän kykenee arvioimaan insinöörityön tuloksia, prosesseja ja metodeja kriittisesti.

Opiskelija tuntee oman pääaineensa keskeiset tiedonlähteet ja osaa hakea tietoa oman työnsä tueksi. Hän tuntee alan tutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa niitä tiedon hankkimiseksi.

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman suorittanut osaa tarttua teknisten järjestelmien kehittämisessä tai suunnittelussa eteen tuleviin avoimiin ongelmiin, joihin ei ole valmista ratkaisua.

Opiskelija tunnistaa tekniikan, suunnittelun ja oman työnsä vaikutuksia ihmisiin, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Hän tunnistaa alan eettisiä kysymyksiä ja ymmärtää niiden merkityksen omassa työssään.

Opiskelutaidot ja perusta diplomi-insinöörin opintoihin

Opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan yliopistoyhteisön jäsenenä.

Teknistieteellinen kandidaattiohjelma antaa edellytykset opiskella diplomi-insinööriksi soveltuvissa ohjelmissa Aalto-yliopistossa. Suoritetut opinnot antavat myös mahdollisuuden hakeutua ylemmän korkeakoulututkinnon ohjelmiin muissa yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla.

Opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella opintonsa niin, että hän saa tiedolliset edellytykset opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon myös oman professionsa (diplomi-insinööri) sivuaineen alueelta.

Suoritetut teknistieteellisen kandidaattiohjelman opinnot luovat pohjan itsenäiselle elinikäiselle oppimiselle ja ammatilliselle kehittymiselle.

°Õ²âö±ð±ô䳾ä±¹²¹±ô³¾¾±³Ü»å±ð³Ù

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman opinnot suorittanut opiskelija:

• kykenee päämäärätietoiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn
• tietää ryhmätyöskentelyn ja ryhmän johtamisen periaatteet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään
• osaa toimia oman alansa edustajana monialaisessa ryhmässä
• tietää projektinsuunnittelun, projektin toteutuksen ja toteutuksen arvioinnin periaatteet ja osaa soveltaa niitä opiskelussaan ja työssään
• tuntee oman alansa liiketoiminnan ja yrittäjyyden perusteet
• soveltaa opiskelussaan ja työssään monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia
• osaa viestiä selkeästi koulusivistyskielellään ja toisella kotimaisella kielellä (suomi tai ruotsi) sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä suullisesti ja kirjallisesti oman alansa asiantuntijoille ja muulle yleisölle Suomessa ja kansainvälisesti
• osaa toimia monenlaisten ihmisten kanssa ja kansainvälisessä ympäristössä.

Informaatioverkostot -pääaine valmistaa yhteiskunnallisesti valveutuneita tietotekniikan ja liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutamme ammattilaisia, jotka ymmärtävät sekä tietotekniikan että liiketoiminnan kehittämisen merkityksen yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.

Pääaineen avulla syntyy valmiudet kehittyä myöhemmissä opinnoissaan ja työelämässä mm.: 

• tietoteknologiaa hyödyntävien uusien tuotteiden, palvelujen ja organisaatioiden tuoteomistajiksi, tuotepäälliköiksi ja kehittäjiksi;
• yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa tekniikan, organisaatioiden ja liiketoiminnan kautta;
• ihmis- ja yhteiskuntakeskeisen teknologian asiantuntijoiksi;
• ohjelmoijaksi, muotoilijaksi, yrittäjäksi, tutkijaksi, liiketoiminnan konsultiksi, strategiajohtajaksi, projektipäälliköksi, data-analyytikoksi, tuoteomistajaksi, informaatioarkkitehdiksi, toimitusjohtajaksi tai data-insinööriksi.

Opinnot suoritettuaan opiskelija tunnistaa ja osaa soveltaa teknologian ja liiketoiminnan kehittämisessä muotoilun, analyyttisen ongelmanratkaisun ja suunnittelun menetelmiä. Opiskelija osaa ohjelmoida ja ymmärtää tuotekehityksen keskeiset käsitteet ja toimintamallit. Pääaineopintojen aikana opiskelijalle kehittyy ihmislähtöiseen teknologiaan liittyvä ammatillinen identiteetti.

Tässä kuvatut osaamistavoitteet täydentävät Teknistieteellisen kandidaattiohjelman yleisiä osaamistavoitteita:

• Monipuolinen ymmärrys ihmiskeskeisyydestä teknologian kehittämisessä, muotoilussa, liiketoiminnassa, organisaatioissa ja näiden vuorovaikutuksessa.
• Hyvä osaaminen ohjelmistojen rakentamisen, muotoilun ja tuotannon prosesseista, työkaluista ja tekemisen tavoista.
• Liiketoimintaosaaminen johtamisen ja organisaatioiden näkökulmasta.
• Perustietämys eri tieteiden ja tieteen metodologioiden ymmärtämisessä.

Pääaineen opinnot suoritettuaan opiskelija pystyy laaja-alaisesti seuraamaan tietoteknisen yhteiskunnan kehitystä, luomaan tietoteknisiä ja liiketoiminnallisia palvelu- ja tuotekonsepteja, ja ymmärtämään omia kiinnostuksen kohteitaan tässä laaja-alaisessa toimintakentässä. Lisäksi opiskelija oppii hakemaan tieteellistä tutkimustietoa, ymmärtämään tieteellisyyden perusteita sekä suunnittelemaan omaa oppimistaan ja ammatillista kehittymistä tieteellisessä ympäristössä.

Opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee monitieteellisen ajattelun perusteet ja kykenee hyödyntämään osaamistaan ongelmaratkaisussa. Lisäksi opiskelijalla on vahvat ryhmä- ja projektityöskentelyn perustaidot.

Koodi: SCI3026.A
Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: Jukka Luoma

Valitse joko suomen- tai ruotsinkieliset opintojaksot kieliopinnoissa, matematiikan opinnoissa ja Tuotantotalous -kurssilla. 

^{* Vieraan kielen voi opiskella myöhemminkin kuin tässä esitettynä ensimmäisenä opiskeluvuotena. Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista löydät Kielikeskuksen sivuilta.}

Koodi: SCI3026
Laajuus: 75 op
Vastuuprofessori: Jukka Luoma

Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta. Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari ovat 10 opintopisteen opintokokonaisuus, johon kuuluu lisäksi kypsyysnäyte. Kandidaattiseminaari ja sen aikana tehtävä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Katso lisätietoja °¿±è¾±²Ô²Ôä²â³Ù±ð-sivulta. 

Informaatioverkostojen opiskelijoilla sivuaine on 20–25 op. Sivuaineen (20–25 op) ja vapaasti valittavien (15–20 op) yhteislaajuus on 40 op. Informaatioverkostojen opiskelijoiden sivuainevalintaa ei ole rajoitettu, vaan opiskelijat voivat valita sivuaineen Perustieteiden korkeakoulun sisältä, toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta. Sivuaineen voi opiskella myös vaihto-opintojen aikana ja International Studies Minor -sivuaine on tällöin yksi hyvä vaihtoehto. Sivuaine hyväksytetään aina HOPSissa.

Aalto-yliopiston koko sivuainetarjonta löytyy sivulta Sivuaineet.

Joissain tapauksissa sivuaine mahdollistaa siirtymisen toiseen tekniikan alan maisteriohjelmaan kuin mihin opiskelijalla on alunperin oikeus. Katso Jatkaminen maisteriohjelmaan -sivulta lisätiedot Perustieteiden korkeakoulun maisteriohjelmista ja niiden mahdollisista siirtymäehdoista. Sivulta löytyvät myös siirtymäkriteerit, joita noudatetaan jos opiskelija haluaa siirtyä muun kuin Perustieteiden korkeakoulun maisteriohjelmaan.

Informaatioverkostojen opiskelijoilla vapaasti valittavien opintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on 15-20 op. Kandidaatin opintoihin sisältyvien vapaasti valittavien opintojen ja sivuaineen yhteislaajuuden tulee olla 40–50 op. 

Vapaasti valittavissa opinnoissa voit opiskella: 

• Opintoja toisista pääaineista ja tutkinto-ohjelmista Aalto-yliopistossa
• Sivuainetta tukevia opintoja. Voit laajentaa valitsemasi sivuaineen osaamista suorittamalla opintojaksoja vapaasti valittaviin opintoihin. Jos olet epävarma sivuainevalinnastasi, voit käyttää vapaasti valittavia opintoja eri sivuaineisiin tutustumiseen tekemällä perusopintojaksoja muutamasta eri sivuainevaihtoehdosta ja valitsemalla sitten sopivan sivuaineen.
• Toisen sivuaineen
• Opintoja toisista kotimaisista yliopistoista JOO-opintoina
• Vaihto-opintoja
• 1-10 op harjoittelua. Mikäli sisällytät tutkintoon kurssin JOIN-A0003 Yhteisössä vaikuttaminen (3 op), harjoittelua hyväksytään tutkintoon vain 7 op.

Vapaasti valittavien opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia, lähtökohtaisesti yliopistojen tutkinto-opintoihin kuuluvia ja tutkinnon tavoitteet täyttäviä opintoja. Yliopistot tarjoavat nykyään myös laajalle yleisölle suunnattuja opintoja, joiden soveltuvuus tutkintoon arvioidaan peilaten tutkinnon tavoitteisiin.

Vapaasti valittavat opinnot eivät voi olla päällekkäisiä muiden tutkintoon kuuluvien opintojaksojen kanssa. Samaan tutkintoon ei voi esimerkiksi sisällyttää useampaan kertaan ohjelmoinnin perusopintojaksoja. Tällaisiksi lasketaan lähtökohtaisesti kaikki opintojaksot, joiden oppimistavoitteena on ohjelmointitaito ja joissa ei ole esitietona ohjelmointitaitoa. Kun pääaineessasi on jo opintojaksot Ohjelmointi 1 ja 2, et voi tämän lisäksi sisällyttää samaan tutkintoon edes vapaasti valittaviin opintoihin esimerkiksi opintojaksoa Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 ja/tai Y2, tai näihin rinnastettavia opintojaksoja muista yliopistoista. Ainoa poikkeus koskee aiemmin suoritettuja opintoja.

Katso tarkemmat ohjeet vapaasti valittavista opinnoista Opintojen suunnittelu -sivulta.

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tavoitteet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan (TFM) kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa vahva ja laaja-alainen fysiikan ja matematiikan peruskoulutus ylempien tutkintojen opintoja varten sekä luoda edellytykset poikkitieteellisiin opintoihin. Koulutuksessa korostuvat erityisesti ongelmanratkaisutaidot unohtamatta työelämään valmentavaa niin itsenäistä kuin myös ryhmän osana tapahtuvaa projektityöskentelyä. 

Kandidaatin tutkinto antaa mahdollisuuden opiskella soveltuvissa tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon ohjelmissa Aalto-yliopistossa ja hakeutua opiskelemaan vastaaviin ohjelmiin myös muissa yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla. Kandidaatin tutkinnossa opiskellaan aluksi kaikille yhteinen perusfysiikan ja -matematiikan pohja, jolle opiskelija toisena opiskeluvuotenaan alkaa rakentaa erityisosaamista joko teknillisen fysiikan tai matematiikan ja systeemitieteiden pääaineessa. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee teknistieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen perusteet ja osaa soveltaa luonnontieteen ja matematiikan menetelmiä omalla alallaan ilmeneviin ongelmiin. Opiskelija tunnistaa tekniikan ja oman työnsä vaikutukset ihmisiin, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Matematiikan ja systeemitieteiden pääaineen tavoitteet

Tekniikan kandidaatin tutkinnon matematiikan ja systeemitieteiden pääaine antaa perustiedot tekniikassa keskeisten matematiikan alueiden teorioista, laskentamenetelmistä ja sovelluksista, ja valmiudet työskennellä kansainvälisissä ja monikielisissä ympäristöissä. Pääainetta voi suunnata matematiikkaan, sovellettuun matematiikkaan tai systeemitieteisiin.

Opintojen suuntautuessa matematiikkaan tai sovellettuun matematiikkaan tavoitteena on saavuttaa valmiudet omaksua uusia matematiikan ja tilastotieteen menetelmiä, ymmärtää oppimansa yhteydet tieteelliseen tutkimukseen sekä soveltaa taitojaan luovasti ongelmanratkaisussa. Nämä suuntautumisvaihtoehdot luovat hyvän pohjan matematiikan, sovelletun matematiikan ja tilastotieteen jatko-opintoihin Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen maisteriohjelmissa.

Opintojen suuntautuessa systeemitieteisiin tavoitteena on oppia systeemi-insinöörin tarvitsemat perusmenetelmät ja antaa perustiedot ylemmän tutkinnon pääaineopintoihin systeemi- ja operaatiotutkimuksessa. Näiden pääaineopintojen jälkeen opiskelijalla on valmius matemaattisten mallien laatimiseen ja käyttöön päätöksenteossa sekä teknistaloudellisten järjestelmien analyysissä, suunnittelussa ja optimoinnissa. Tällaisia malleja käytetään laajasti ratkottaessa erilaisia taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristökysymyksiin liittyviä päätösongelmia.

Koodi: SCI3029.A (matematiikka ja systeemitieteet)
Laajuus: 65 op
Vastuuopettajat: Riikka Korte, Ahti Salo, Jani-Petri Martikainen

^{1 Kurssista on useita rinnakkaisia versioita eri periodeilla. Mikä tahansa rinnakkaisista versioista käy perusopintoihin, mutta tässä mainittu ajoitus on ensisijainen, malliohjelman mukainen toteutus.
2 Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista on sivulla Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.
3 Yleisopinnoksi käy mikä tahansa Kielikeskuksen 3–4 op kieli- tai viestintäkurssi, mutta ei kuitenkaan äidinkielen opinto. Voit halutessasi sijoittaa tähän Tekniikan alan ruotsia tai Tekniikan alan ruotsia perusteellisesti -kurssin. Myös Intercultural communication -kurssit sopivat tähän. Jos valitset 4 op tai 5 op laajuisen kurssin, voit halutessasi vähentää ylimääräiset opintopisteet vapaasti valittavista opinnoista. Eli jos esim. opiskelet Akateemisen ajattelun alkeiskurssin, 5 op, voit halutessasi opiskella 2 op vähemmän vapaasti valittaviin opintoihin.}
 

Koodi: SCI3029
Laajuus: 75 op
Vastuuprofessorit: Riikka Korte, Ahti Salo

^{* joka toinen vuosi, luennoidaan syksyllä 2024
** joka toinen vuosi, luennoidaan syksyllä 2025}

Lisäksi opiskelijat voivat sisällyttää pääaineeseen maisteritason MS-EXXXX -kursseja pääaineen vastuuprofessorin suostumuksella. Heitä kannustetaan myös sisällyttämään matematiikan ja systeemitieteiden kursseja (MS-CXXXX) vapaasti valittaviin opintoihin.

Pääaineen sisältöön liittyviä suosituksia

Opiskelijoille, jotka suunnittelevat suuntautuvansa matematiikan ja operaatiotutkimuksen maisteriohjelmaan (Master's Programme in Mathematics and Operations Research), joko systeemi- ja operaatiotutkimukseen tai sovellettuun matematiikkaan, suositellaan vahvasti kurssin MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt suorittamista. Lisäksi suunnitellusta pääainevalinnasta riippuen opiskelijoita kannustetaan sisällyttämään seuraavia kursseja joko Matematiikan ja systeemitieteiden pääaineeseen tai vaihtoehtoisesti tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin.

Applied mathematics (sovellettu matematiikka)

Keskeiset kurssit: MS-C1342 Linear Algebra, MS-C1350 Partial Differential Equations, MS-C1541 Metric Spaces, MS-C1650 Numerical Analysis, MS-C2105 Introduction to Optimization, MS-C2111 Stochastic Processes, (MS-E1461 Hilbert Spaces kandidaatin- tai maisterintutkinnossa)

Mathematics (matematiikka)

Keskeiset kurssit: MS-C1081 Abstract Algebra, MS-C1300 Complex Analysis, MS-C1342 Linear Algebra, MS-C1350 Partial Differential Equations, MS-C1541 Metric Spaces, MS-C2111 Stochastic Processes, (MS-E1461 Hilbert Spaces ja MS-E1280 Measure and Integral kandidaatin- tai maisterintutkinnossa)

Systems and operations research (systeemi- ja operaatiotutkimus)

Keskeiset kurssit: MS-C2110 Introduction to Operations Research, MS-C2111 Stochastic Processes, MS-C2128 Prediction and Time Series Analysis, MS-C2133 Operaatiotutkimuksen laboratoriotyöt I, MS-C1620 Statistical Inference. Muita suositeltavia kursseja: MS-E2150 Discrete Event Simulation, MS-E2155 System Dynamics Simulation, MS-E2114 Investment Science, MS-E2117 Riskianalyysi.

Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta. Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari ovat 10 opintopisteen opintokokonaisuus, johon kuuluu lisäksi kypsyysnäyte. Kandidaattiseminaari ja sen aikana tehtävä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja.

Katso lisätietoja °¿±è¾±²Ô²Ôä²â³Ù±ð-sivulta.

Teknillisen fysiikan ja matematiikan opiskelijoilla sivuaine on 20–25 op. Sivuaineen (20–25 op) ja vapaasti valittavien (15–20 op) yhteislaajuus on 40 op. TFM-opiskelijoiden sivuainevalintaa ei lähtökohtaisesti ole rajoitettu, vaan opiskelijat voivat valita sivuaineen Perustieteiden korkeakoulun sisältä, toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta. Sivuaineeksi ei kuitenkaan voi valita pääaineesta johdettua sivuainetta. Apua sivuaineen valintaan saa pääaineiden professoreilta.

Perustieteiden korkeakoulu ja muut Aallon korkeakoulut tarjoavat joukon sivuaineita, jotka sopivat myös TFM-pääaineiden opiskelijoille. Aallon sivuainevalikoima on laaja ja osin monitieteinen: opiskelijoille suositellaankin rohkeita valintoja Perustieteiden korkeakoulusta tai sen ulkopuolelta. Yksi perinteinen vaihtoehto on teoreettinen sivuaine, joka tukee valittua pääainetta. Näihin kuuluvat tietojenkäsittelyä, laskennallista tiedettä, fysiikkaa ja matematiikkaa sisältävät sivuaineet. Sivuaineen voi suorittaa myös vaihto-opintojen aikana ja International Studies Minor -sivuaine on tällöin yksi hyvä vaihtoehto.

Joissain tapauksissa sivuaine mahdollistaa siirtymisen toiseen tekniikan alan maisteriohjelmaan kuin mihin opiskelijalla on alunperin oikeus. Katso Jatkaminen maisteriohjelmaan -sivulta lisätiedot Perustieteiden korkeakoulun maisteriohjelmista ja niiden mahdollisista siirtymäehdoista. Sivulta löytyvät myös siirtymäkriteerit, joita noudatetaan jos opiskelija haluaa siirtyä muun kuin Perustieteiden korkeakoulun maisteriohjelmaan.

Aalto-yliopiston koko sivuainetarjonta löytyy sivulta Sivuaineet.

Teknillisen fysiikan ja matematiikan opiskelijoilla vapaasti valittavien opintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on 15–20 op. Kokonaisuuteen voi sisällyttää varsin vapaasti kursseja Aalto-yliopistosta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) tai ulkomaisista (vaihto-opinnot) yliopistoista. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös toisen sivuaineen.

Vapaasti valittavien opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia, lähtökohtaisesti yliopistojen tutkinto-opintoihin kuuluvia ja tutkinnon tavoitteet täyttäviä opintoja. Yliopistot tarjoavat nykyään myös laajalle yleisölle suunnattuja opintoja, joiden soveltuvuus tutkintoon arvioidaan peilaten tutkinnon tavoitteisiin.

Vapaasti valittavat opinnot eivät voi olla päällekkäisiä muiden tutkintoon kuuluvien opintojaksojen kanssa. Samaan tutkintoon ei voi esimerkiksi sisällyttää useampaan kertaan ohjelmoinnin perusopintojaksoja. Tällaisiksi lasketaan lähtökohtaisesti kaikki opintojaksot, joiden oppimistavoitteena on ohjelmointitaito ja joissa ei ole esitietona ohjelmointitaitoa. Kun pääaineessasi on jo opintojaksot Ohjelmointi 1 ja 2, et voi tämän lisäksi sisällyttää samaan tutkintoon edes vapaasti valittaviin opintoihin esimerkiksi opintojaksoa Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 ja/tai Y2, tai näihin rinnastettavia opintojaksoja muista yliopistoista. Ainoa poikkeus koskee aiemmin suoritettuja opintoja. 

Katso tarkemmat ohjeet vapaasti valittavista opinnoista Opintojen suunnittelu -sivulta.

Harjoittelu

Teknistieteellisessä kandidaattiohjelmassa tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää 1–10 opintopistettä harjoittelua.

Mikäli sisällytät tutkintoon kurssin JOIN-A0003 Yhteisössä vaikuttaminen (3 op), harjoittelua hyväksytään tutkintoon vain 7 op.

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tavoitteet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan (TFM) kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa vahva ja laaja-alainen fysiikan ja matematiikan peruskoulutus ylempien tutkintojen opintoja varten sekä luoda edellytykset poikkitieteellisiin opintoihin. Koulutuksessa korostuvat erityisesti ongelmanratkaisutaidot unohtamatta työelämään valmentavaa niin itsenäistä kuin myös ryhmän osana tapahtuvaa projektityöskentelyä.

Kandidaatin tutkinto antaa mahdollisuuden opiskella soveltuvissa tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon ohjelmissa Aalto-yliopistossa ja hakeutua opiskelemaan vastaaviin ohjelmiin myös muissa yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla. Kandidaatin tutkinnossa opiskellaan aluksi kaikille yhteinen perusfysiikan ja -matematiikan pohja, jolle opiskelija toisena opiskeluvuotenaan alkaa rakentaa erityisosaamista joko teknillisen fysiikan tai matematiikan ja systeemitieteiden pääaineessa. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee teknistieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen perusteet ja osaa soveltaa luonnontieteen ja matematiikan menetelmiä omalla alallaan ilmeneviin ongelmiin. Opiskelija tunnistaa tekniikan ja oman työnsä vaikutukset ihmisiin, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Teknillisen fysiikan pääaineen tavoitteet

Teknillisen fysiikan pääaineopinnot luovat tukevan pohjan fyysikon koulutukselle. Opinnot suorittanut opiskelija muodostama näkemyksen fysiikan ammatillisista käytännöistä ja ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden tieteelliseen tutkimukseen. Hän oppii tunnistamaan fysiikan keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät sekä soveltamaan näitä käytännössä erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Pääaineopintojen jälkeen opiskelijalla on valmiudet omaksua uusia fysiikan työkaluja ja menetelmiä, jotka rakentavat hyödyllistä taitopohjaa myös muiden alojen opiskeluun. Opiskelija osaa myös työskennellä ryhmän osana, sekä kommunikoida työnsä tuloksista sekä kirjallisesti, että suullisesti. Teknillisen fysiikan pääaineopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee fysiikan keskeiset tiedonlähteet, osaa seurata fysiikan alan ammatillista kehitystä ja hakea tietoa oman työnsä tueksi. Lisäksi opiskelija pystyy avustamaan fysiikan eri osa-alueiden tutkimustehtävissä. Opiskelija oppii tieteellistä kirjoittamista ja laskennallisten ohjelmistojen perusteet. Opiskelija harjaantuu sekä fysiikan mittausten tekemiseen, tulosten analysointiin, että tulosten raportointiin.

Pääaineopinnot antavat vahvan pohjan kvanttimekaniikassa, termodynamiikassa, statistisessa fysiikassa, sähkömagnetismissa, materiaalifysiikassa ja niiden matemaattisissa työkaluissa. Nämä antavat vahvan pohjan ymmärtää nykyfysiikkaa ja sen tärkeimpiä sovellusaloja. Pääaineopintoihin kuuluvien laboratoriotöiden puitteissa opiskelijat pääsevät tutustumaan laajasti laboratorioiden tutkimustoimintaan. 

Pääaineeseen valittavilla kursseilla opiskelija voi tehdä pääaineestaan enemmän itsensä näköisen ja ennakoida myöhempiä osaamistarpeitaan. Esimerkiksi mikäli opiskelija haluaa opiskella sovelletumpaa fysiikkaa ja haluaa uransa suuntautuvan selkeästi yritysmaailmaan tai tunnistaa tarpeen fysiikkaa laajemmalle osaamiselle, voi valinnaisiin kursseihin sisällyttää sähkötekniikan korkeakoulun tai matematiikan ja systeemianalyysin kursseja.

Koodi: SCI3028.A (teknillinen fysiikka)
Laajuus: 65 op
Vastuuopettajat: Jani-Petri Martikainen, Ahti Salo, Riikka Korte

^{1 Kurssista on useita rinnakkaisia versioita eri periodeilla. Mikä tahansa rinnakkaisista versioista käy perusopintoihin, mutta tässä mainittu ajoitus on ensisijainen, malliohjelman mukainen toteutus.
2 Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista on sivulla Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.
3 Yleisopinnoksi käy mikä tahansa Kielikeskuksen 3–4 op kieli- tai viestintäkurssi, mutta ei kuitenkaan äidinkielen opinto. Voit halutessasi sijoittaa tähän Tekniikan alan ruotsia tai Tekniikan alan ruotsia perusteellisesti -kurssin. Myös Intercultural communication -kurssit sopivat tähän. Jos valitset 4 op tai 5 op laajuisen kurssin, voit halutessasi vähentää ylimääräiset opintopisteet vapaasti valittavista opinnoista. Eli jos esim. opiskelet Akateemisen ajattelun alkeiskurssin, 5 op, voit halutessasi opiskella 2 op vähemmän vapaasti valittaviin opintoihin.}

Koodi: SCI3028
Laajuus: 75 op
Vastuuopettaja: Jani-Petri Martikainen

Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta. Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari ovat 10 opintopisteen opintokokonaisuus, johon kuuluu lisäksi kypsyysnäyte. Kandidaattiseminaari ja sen aikana tehtävä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja.

Katso lisätietoja °¿±è¾±²Ô²Ôä²â³Ù±ð-sivulta.

Teknillisen fysiikan ja matematiikan opiskelijoilla sivuaine on 20–25 op. Sivuaineen (20–25 op) ja vapaasti valittavien (15–20 op) yhteislaajuus on 40 op. TFM-opiskelijoiden sivuainevalintaa ei lähtökohtaisesti ole rajoitettu, vaan opiskelijat voivat valita sivuaineen Perustieteiden korkeakoulun sisältä, toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta. Sivuaineeksi ei kuitenkaan voi valita pääaineesta johdettua sivuainetta. Apua sivuaineen valintaan saa pääaineiden professoreilta.

Perustieteiden korkeakoulu ja muut Aallon korkeakoulut tarjoavat joukon sivuaineita, jotka sopivat myös TFM-pääaineiden opiskelijoille. Aallon sivuainevalikoima on laaja ja osin monitieteinen: opiskelijoille suositellaankin rohkeita valintoja Perustieteiden korkeakoulusta tai sen ulkopuolelta. Yksi perinteinen vaihtoehto on teoreettinen sivuaine, joka tukee valittua pääainetta. Näihin kuuluvat tietojenkäsittelyä, laskennallista tiedettä, fysiikkaa ja matematiikkaa sisältävät sivuaineet. Sivuaineen voi suorittaa myös vaihto-opintojen aikana ja International Studies Minor -sivuaine on tällöin yksi hyvä vaihtoehto.

Joissain tapauksissa sivuaine mahdollistaa siirtymisen toiseen tekniikan alan maisteriohjelmaan kuin mihin opiskelijalla on alunperin oikeus. Katso Jatkaminen maisteriohjelmaan -sivulta lisätiedot Perustieteiden korkeakoulun maisteriohjelmista ja niiden mahdollisista siirtymäehdoista. Sivulta löytyvät myös siirtymäkriteerit, joita noudatetaan jos opiskelija haluaa siirtyä muun kuin Perustieteiden korkeakoulun maisteriohjelmaan.

Aalto-yliopiston koko sivuainetarjonta löytyy sivulta Sivuaineet.

Teknillisen fysiikan ja matematiikan opiskelijoilla vapaasti valittavien opintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on 15–20 op. Kokonaisuuteen voi sisällyttää varsin vapaasti kursseja Aalto-yliopistosta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) tai ulkomaisista (vaihto-opinnot) yliopistoista. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös toisen sivuaineen.

Vapaasti valittavien opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia, lähtökohtaisesti yliopistojen tutkinto-opintoihin kuuluvia ja tutkinnon tavoitteet täyttäviä opintoja. Yliopistot tarjoavat nykyään myös laajalle yleisölle suunnattuja opintoja, joiden soveltuvuus tutkintoon arvioidaan peilaten tutkinnon tavoitteisiin.

Vapaasti valittavat opinnot eivät voi olla päällekkäisiä muiden tutkintoon kuuluvien opintojaksojen kanssa. Samaan tutkintoon ei voi esimerkiksi sisällyttää useampaan kertaan ohjelmoinnin perusopintojaksoja. Tällaisiksi lasketaan lähtökohtaisesti kaikki opintojaksot, joiden oppimistavoitteena on ohjelmointitaito ja joissa ei ole esitietona ohjelmointitaitoa. Kun pääaineessasi on jo opintojaksot Ohjelmointi 1 ja 2, et voi tämän lisäksi sisällyttää samaan tutkintoon edes vapaasti valittaviin opintoihin esimerkiksi opintojaksoa Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 ja/tai Y2, tai näihin rinnastettavia opintojaksoja muista yliopistoista. Ainoa poikkeus koskee aiemmin suoritettuja opintoja. 

Katso tarkemmat ohjeet vapaasti valittavista opinnoista Opintojen suunnittelu -sivulta.

Harjoittelu

Teknistieteellisessä kandidaattiohjelmassa tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää 1–10 opintopistettä harjoittelua.

Mikäli sisällytät tutkintoon kurssin JOIN-A0003 Yhteisössä vaikuttaminen (3 op), harjoittelua hyväksytään tutkintoon vain 7 op.

Nämä Teknillisen psykologian kuvaukset täydentävät Teknillistieteellisen kandidaattiohjelman yleisiä osaamistavoitteita.

Teknillisen psykologian tavoite on kouluttaa asiantuntijoita teknologian tutkimukseen ja kehitykseen liittyville aloille keskittyen ihmiskeskeisiin aloihin. Pääaineen tavoitteena on luoda osaamista todellisten ongelmien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi eri aloilla. Tieteellisen taustan ja tutkimusmenetelmien osaaminen tällaisen tiedon hankkimiseksi on ohjelman keskeinen tavoite. Psykologian ydintiedot käsitellään painottaen Aallon professoreiden ydinaloja. Opetussuunnitelman painopistealueita ovat kognitiivinen psykologia: käsitys, huomio, muisti, hermojärjestelmät, päätöksenteko, tunne, tarpeet ja motivaatio, persoonallisuus; sosiaalipsykologia: sosiaalinen vuorovaikutus, muiden ymmärtäminen, ryhmäkäyttäytyminen, asenteet, yhdenmukaisuus; biologinen psykologia: fysiologiset ja hermokäyttäytymismekanismit, psykofysiikka.

Teknillisessä psykologiassa keskitytään teorioihin, sovelluksiin ja menetelmiin, jotka ovat yhteensopivia ihmiskeskeisen tekniikan kanssa. Ohjelman ainutlaatuisia ominaisuuksia ovat muun muassa:

• Psykologiset teoriat ja käsitteet ihmisen käyttäytymisen ymmärtämiseksi: kognitio, tunne, motivaatio, sosiaalinen käyttäytyminen, persoonallisuus.
• Vahva perusta matematiikassa, mallinnuksessa, data-analyysissä ja tutkimusmenetelmissä sekä näiden soveltamiseksi tarvittavat ohjelmointitaidot.
• Erityistä huomiota havaintomekanismeihin (psykofysiikka), käyttäytymismittauksiin ja niiden taustalla oleviin biologisiin mekanismeihin.
• Painopiste teknologian kehittämisessä ja ymmärtämisessä Teknillisen psykologian opiskelija erityisesti ymmärtää luovuuden, kestävän kehityksen ja yrittäjyyden merkityksen alallaan.

°­´Ç³Ü±ô³Ü³Ù³Ü²õ³Ù±ð³ó³Ù䱹ä

Teknillinen psykologian koulutustehtävä on käyttäytymistieteiden ja erityisesti psykologian soveltaminen tekniikoiden kehittämiseen ja optimointiin sekä analysoimaan ihmisten käyttämiä tekniikoita. Teknisten järjestelmien suunnittelussa tulee ottaa huomioon parhaiden käytännöllisesti saavutettavissa olevien ymmärtämisten asiaan liittyvät inhimilliset näkökohdat.

Soveltavat tieteet käyttävät tieteellisiä menetelmiä ja tietoa käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Teknillisen psykologian pyrkimys on innovatiiviseen soveltamiseen erityisesti vuorovaikutteisessa tekniikassa. Ihmisen käyttäytymisen ja kokemuksen perusteellinen ymmärtäminen on välttämätöntä myös tekniikan kehittämisprosessissa.

Perus- ja pääaineopinnot

Teknillisen psykologian perusopinnot ja pääaine antaa vahvat perustiedot teknillistieteellisestä ajattelusta ja soveltamisesta. Psykologian ydinosaamista opetetaan neljässä viiden opintopisteen kurssissa kahden vuoden aikana. Lisäksi ensimmäisen opintovuoden aikana annetaan viiden opintopisteen käytännönläheinen kurssi, joka tutustuttaa opiskelijan kokeellisiin menetelmiin ja mallintamiseen psykologiassa. Opetussuunnitelman lopussa järjestetään tutkimusseminaari, jossa pienet opiskelijaryhmät toteuttavat todellisen tutkimushankkeen Aalto-yliopiston alan professoreiden henkilökohtaisessa ohjauksessa.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijoilla on vahva tausta jatkaa opintojaan Aalto-yliopiston eri maisteriohjelmissa. Katso lisää: Jatkaminen maisteriohjelmaan

Teknistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa

Teknologia tulisi suunnitella ja mukauttaa ihmisille, ei päinvastoin. On kriittistä paljastaa ja tutkia teknologian suunnitteluun koodattuja oletuksia ihmisistä. Teknillisen psykologian käytännönläheinen teknillistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa mahdollistavat nämä tavoitteet.

Koodi: SCI3163.A
Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: Janne Lindqvist

Valitse joko suomen- tai ruotsinkieliset opintojaksot kieliopinnoissa, matematiikan opinnoissa ja Tuotantotalous -kurssilla. 

^{* Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista on sivulla Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.}

^{** Yleisopinnoksi käy mikä tahansa Kielikeskuksen 3-4 op kieli- tai viestintäkurssi, mutta ei kuitenkaan äidinkielen opinto. Voit halutessasi sijoittaa tähän Tekniikan alan ruotsia tai Tekniikan alan ruotsia perusteellisesti -kurssin. Myös Intercultural communication -kurssit sopivat tähän. Jos valitset 4 op tai 5 op laajuisen kurssin, voit halutessasi vähentää ylimääräiset opintopisteet vapaasti valittavista opinnoista. Eli jos esim. opiskelet Akateemisen ajattelun alkeiskurssin, 5 op, voit halutessasi opiskella 2 op vähemmän vapaasti valittaviin opintoihin.}

Koodi: SCI3163
Laajuus: 75 op
Vastuuprofessori: Janne Lindqvist

Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta. Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari ovat 10 opintopisteen opintokokonaisuus, johon kuuluu lisäksi kypsyysnäyte. Kandidaattiseminaari ja sen aikana tehtävä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Katso lisätietoja °¿±è¾±²Ô²Ôä²â³Ù±ð-sivulta. 

Teknillisen psykologian opiskelijoilla sivuaine on 20–25 op. Sivuaineen (20–25 op) ja vapaasti valittavien (15–20 op) yhteislaajuus on 40 op. Sivuaineen voi valita Perustieteiden korkeakoulun sisältä, toisesta Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulusta, Aallon kauppakorkeakoulusta, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta.

Aalto-yliopiston koko sivuainetarjonta löytyy sivulta Sivuaineet.

Joissain tapauksissa sivuaine mahdollistaa siirtymisen toiseen tekniikan alan maisteriohjelmaan kuin mihin opiskelijalla on alunperin oikeus. Katso Jatkaminen maisteriohjelmaan -sivulta lisätiedot Perustieteiden korkeakoulun maisteriohjelmista ja niiden mahdollisista siirtymäehdoista. Sivulta löytyvät myös siirtymäkriteerit, joita noudatetaan jos opiskelija haluaa siirtyä muun kuin Perustieteiden korkeakoulun maisteriohjelmaan.

Teknillisen psykologian opiskelijoilla vapaasti valittavien opintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on 15-20 op. Kandidaatin opintoihin sisältyvien vapaasti valittavien opintojen ja sivuaineen yhteislaajuuden tulee olla 40 op.

Vapaasti valittavissa opinnoissa voit opiskella:

• Opintoja toisista pääaineista ja tutkinto-ohjelmista Aalto-yliopistossa
• Sivuainetta tukevia opintoja. Voit laajentaa valitsemasi sivuaineen osaamista suorittamalla opintojaksoja vapaasti valittaviin opintoihin. Jos olet epävarma sivuainevalinnastasi, voit käyttää vapaasti valittavia opintoja eri sivuaineisiin tutustumiseen tekemällä perusopintojaksoja muutamasta eri sivuainevaihtoehdosta ja valitsemalla sitten sopivan sivuaineen.
• Toisen sivuaineen
• Opintoja toisista kotimaisista yliopistoista JOO-opintoina
• Vaihto-opintoja
• 1-10 op harjoittelua. Mikäli sisällytät tutkintoon kurssin JOIN-A0003 Yhteisössä vaikuttaminen (3 op), harjoittelua hyväksytään tutkintoon vain 7 op.

Vapaasti valittavien opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia, lähtökohtaisesti yliopistojen tutkinto-opintoihin kuuluvia ja tutkinnon tavoitteet täyttäviä opintoja. Yliopistot tarjoavat nykyään myös laajalle yleisölle suunnattuja opintoja, joiden soveltuvuus tutkintoon arvioidaan peilaten tutkinnon tavoitteisiin.

Vapaasti valittavat opinnot eivät voi olla päällekkäisiä muiden tutkintoon kuuluvien opintojaksojen kanssa. Samaan tutkintoon ei voi esimerkiksi sisällyttää useampaan kertaan ohjelmoinnin perusopintojaksoja. Tällaisiksi lasketaan lähtökohtaisesti kaikki opintojaksot, joiden oppimistavoitteena on ohjelmointitaito ja joissa ei ole esitietona ohjelmointitaitoa. Kun pääaineessasi on jo opintojaksot Ohjelmointi 1 ja 2, et voi tämän lisäksi sisällyttää samaan tutkintoon edes vapaasti valittaviin opintoihin esimerkiksi opintojaksoa Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 ja/tai Y2, tai näihin rinnastettavia opintojaksoja muista yliopistoista. Ainoa poikkeus koskee aiemmin suoritettuja opintoja. Katso tarkemmat ohjeet vapaasti valittavista opinnoista Opintojen suunnittelu -sivulta.

Tietotekniikan pääaine antaa opiskelijalle laajan tietotekniikan perusteiden tuntemuksen. Sisältö vastaa kansainvälisesti ymmärrettyä computer science -alan kanditutkintoa. Kandiopintojen pohjalta opiskelija pystyy omaksumaan jatkuvasti uutta ja soveltamaan uusinta tekniikkaa luovalla tavalla tietojenkäsittelyn muuttuviin tehtäviin. Kandiopinnot myös luovat perustan tietotekniikan DI-opinnoille, joissa syvennytään valittuun erityisalueeseen.

Tietotekniikan ytimessä ovat ohjelmistot, digitaalisen tiedon käsittely sekä ihminen tietoteknisten palvelujen käyttäjänä ja kehittäjänä. Pääaineen ensimmäinen tavoite on vankka, monipuolinen ohjelmointitaito. Opiskelija osaa määritellä tietojenkäsittelyn tehtäviä abstrakteina ongelmina, ratkaista niitä algoritmisesti ja toteuttaa ratkaisun tietokoneohjelmana. Opinnoissa tutustutaan tietojenkäsittelyn käsitteisiin, ilmiöihin ja lainalaisuuksiin sekä ohjelmistojärjestelmien keskeisiin rakennuspalikkoihin kuten tietokantoihin, tietoverkkojen palveluihin, digitaaliseen mediaan, käyttöliittymiin, datan käsittelyyn ja tietoturvatekniikoihin. Näiden perusteiden hallinta antaa mahdollisuuden sekä systemaattiseen ongelmaratkaisuun että luovaan ideointiin tietojärjestelmiä toteutettaessa. Toisaalta pääaineessa opitaan analysoimaan käyttäjän ja asiakkaan tarpeita, hallitsemaan ohjelmistotuotannon menetelmiä ja ymmärtämään tuotteiden ja palveluiden elinkaarta myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

Pääaine antaa opiskelijalle pitkäikäisiä tietoja ja taitoja, joilla on käyttöä läpi koko työuran. Abstraktiot, menetelmät ja kriittinen ajattelu ovat tärkeämpiä kuin tuotteet tai teknologiat. Matematiikalla on myös keskeinen asema: eri tietotekniikan osa-alueilla käytettyjen matemaattisten menetelmien hallitseminen avaa tien vaativimpiin asiantuntijatehtäviin, ja matematiikkaa olisi suositeltavaa opiskella enemmänkin kuin pakolliset kurssit. Pysyvien periaatteiden korostaminen ei kuitenkaan tee tietotekniikan pääaineesta erityisen teoreettista, sillä insinöörialan opintoihin kuuluu paljon soveltavia harjoituksia, joissa uusimmat teknologiat tulevat tutuiksi ja käytännön ammattitaito kehittyy.

Tietotekniikka kaikkine sovelluksineen on laaja ja monipuolinen kenttä. Aalto-yliopiston tietotekniikan pääaineessa painotetaan niitä aihepiirejä, joita yliopistossamme tutkitaan. Opetus perustuu tutkimukseen: opettajat ovat aihepiirinsä tutkijoita, ja opintojen edetessä opitaan käyttämään tieteellisiä menetelmiä ja tietolähteitä. Pääaineessa korostuvat ohjelmistopinon yläkerrokset: korkean tason sovellusten ja palveluiden kehittäminen ja tiedon käsittely. Tietokoneen matalan tason toiminnasta ja sähkötekniikasta kiinnostuneen opiskelijan on syytä täydentää osaamistaan valinnaisilla opinnoilla.

Studio- ja projektimuotoisilla kursseilla kehitetään luovan ongelmanratkaisun, ryhmätyöskentelyn sekä projektinhallinnan taitoja, tutustutaan tuotekehityksen ja liiketoiminnan prosesseihin ja saadaan kokemusta monialaisesta yhteistyöstä. Läpi opintojen harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää niin suomeksi kuin englanniksi. Opiskelija tottuu käyttämään englantia työkielenä tarpeen vaatiessa ja saa ensimakua kansainvälisestä työympäristöstä.

Tietotekniikan pääaineen lisäksi kandiopintoihin sisältyy matematiikan, luonnontieteen ja talouden opintoja sekä sivuaine ja muita valinnaisia opintoja. Tämä antaa mahdollisuuden monialaiseen tutkintoon, jossa yhdistyvät tietotekniikka ja jokin sen sovellusalue tai esimerkiksi yritystalouden tuntemus.

Koodi: SCI3027.A
Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: Jukka Suomela

^{1 Kurssista on useita rinnakkaisia versioita eri periodeilla. Mikä tahansa rinnakkaisista versioista käy perusopintoihin, mutta tässä mainittu kurssikoodi on ensisijainen, tietotekniikan malliohjelman mukainen kurssi.}

^{2 Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista on sivulla Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.}

^{3 Yleisopinnoksi käy mikä tahansa Kielikeskuksen 3-4 op kieli- tai viestintäkurssi, mutta ei kuitenkaan äidinkielen opinto. Voit halutessasi sijoittaa tähän Tekniikan alan ruotsia tai Tekniikan alan ruotsia perusteellisesti -kurssin. Myös Intercultural communication -kurssit sopivat tähän. Jos valitset 4 op tai 5 op laajuisen kurssin, voit halutessasi vähentää ylimääräiset opintopisteet vapaasti valittavista opinnoista. Eli jos esim. opiskelet Akateemisen ajattelun alkeiskurssin, 5 op, voit halutessasi opiskella 2 op vähemmän vapaasti valittaviin opintoihin.}

Koodi: SCI3027
Laajuus: 75 op
Vastuuprofessori: Jukka Suomela

^{*  jatkuva}

Tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta. Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari muodostavat 10 opintopisteen kokonaisuuden, johon kuuluu lisäksi kypsyysnäyte.

Tavoitteet ja sisältö

Opinnäytteen suoritettuaan opiskelija osaa

1. tutkia tieteellistä tai teknistä aihetta oman mielenkiintonsa alueelta ja raportoida tutkimuksen tulokset
   kirjallisen opinnäytteen muodossa sekä suullisessa esityksessä;
2. ilmaista tutkimuksen tavoitteet hyvin määriteltyinä tieteellisinä tai teknisinä kysymyksinä;
3. edetä järjestelmällisesti aihepiirin vähäisestä tuntemuksesta kohti sen syvällistä ymmärtämistä;
4. löytää aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta, lukea sitä analyyttisesti ja kriittisesti sekä tunnistaa sen
   kontribuutiot ja merkityksen oman työnsä kannalta;
5. organisoida ja analysoida kirjallisuuden tietoa selkeästi rajatuksi, huolellisesti argumentoiduksi ja hyvin
   esitetyksi synteesiksi ja johtopäätöksiksi, jotka vastaavat asetettuihin kysymyksiin;
6. viitata tiedon lähteisiin noudattaen tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä;
7. työskennellä itsenäisesti ja järjestelmällisesti, ottaa vastaan asiantuntijan ohjausta, ja työskennellä
   rakentavasti vertaisryhmässä; ja
8. noudattaa akateemisen yhteisön eettisiä sääntöjä.

Kandidaattiseminaarissa opiskelija osallistuu tieteellisen aineiston lukemista ja analysointia, tieteellistä kirjoittamista, akateemisen yhteisön etiikkaa, ja tiedonhakua sekä viestintätaitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin. Opiskelija kirjoittaa seminaarin aikana kandidaatintyönsä sekä pitää työstä suullisen esityksen. Opinnäytteeseen kuuluu lisäksi kypsyysnäyte.

Lue lisää sivulta °¿±è¾±²Ô²Ôä²â³Ù±ð.

Tietotekniikan opiskelijoilla sivuaine on 20–25 op. Sivuaineen ja vapaasti valittavien opintojen yhteislaajuus on 40 op.

Sivuaineen voi valita Perustieteiden korkeakoulun sisältä, toisesta Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulusta, Aallon kauppakorkeakoulusta, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta.

Aalto-yliopiston koko sivuainetarjonta löytyy sivulta Sivuaineet.

Joissain tapauksissa sivuaine voi myös mahdollistaa siirtymisen toiseen tekniikan alan maisteriohjelmaan; lisätietoja tästä on sivulla Jatkaminen maisteriohjelmaan. 

Sivuaineen tulisi tarjota osaamista ja ymmärrystä myös oman alan ulkopuolelta. Tämän vuoksi tietotekniikan opiskelijoiden sivuaineen opintopisteistä yli puolet tulee olla sisällöltään muuta kuin tietotekniikan kursseja. Jos kurssin kurssikoodi on CS-alkuinen, se lasketaan yleensä tietotekniikan kurssiksi; samoin esimerkiksi kaikki ohjelmointikurssit lasketaan yleensä tietotekniikan kursseiksi. Epäselvissä tapauksissa olethan yhteydessä etukäteen pääaineen vastuuopettajaan.

Poikkeuksen tästä pääsäännöstä tekee ulkomailla vaihdossa suoritetuista kursseista koottu kansainvälinen sivuaine (International Studies Minor). Kansainväliseen sivuaineeseen voi kuulua rajoittamattomasti vaihdossa suoritettuja tietotekniikan kursseja.

Sivuaineen ja vapaasti valittavien opintojen yhteislaajuus on 40 op. Vapaasti valittavat opinnot voivat esimerkiksi syventää pääaineen tai sivuaineen opintoja tai laajentaa tutkintoa monitieteisemmäksi. Voit sisällyttää kursseja Aalto-yliopistosta tai muista yliopistoista (esimerkiksi JOO-opintojen tai vaihto-opintojen kautta). Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös toisen sivuaineen. 

Seuraavaan listaan on koottu esimerkkejä suositelluista kursseista, jotka sopivat hyvin tietotekniikan opiskelijoille vapaasti valittaviin opintoihin (huomioithan kurssien esitietovaatimukset):

• MS-C1081 Abstract Algebra
• MS-C1620 Statistical Inference
• MS-C2105 Introduction to Optimization
• MS-C2111 Stochastic Processes
• ELEC-A7100 Basic Course in C Programming
• ELEC-A7151 Object Oriented Programming with C++
• CS-C2170 Modern and Emerging Programming Languages
• CS-C3260 Practical Quantum Computing
• CS-E3190 Principles of Algorithmic Techniques
• CS-E4340 Cryptography
• CS-E4595 Competitive Programming
• CS-E4650 Methods of Data Mining
• CS-E4770 Designing and Building Scalable Web Applications
• CS-E4800 Artificial Intelligence
• CS-E4840 Information Visualization
• CS-E5480 Digital Ethics
• toiminta yliopistoyhteisössä (, )
• yksilölliset tutkimusprojektit (esim. )
• hackathonit ja vastaavat tapahtumat, joista saa opintopisteitä
• vaihdossa suoritetut, hyväksytyn vaihto-opintosuunnitelman mukaiset kurssit
• kielikeskuksen tarjoamat kieli- ja viestintäkurssit
• eri sivuaineiden peruskurssit (jos haluat esim. tutustua muutamaan eri sivuainevaihtoehtoon).

Jos päädyt valitsemaan muita kuin em. kursseja, huomioithan, että vapaasti valittavien opintojen tulee joka tapauksessa olla korkeakoulutasoisia, lähtökohtaisesti yliopistojen tutkinto-opintoihin kuuluvia ja tutkinnon tavoitteet täyttäviä opintoja. Yliopistot tarjoavat nykyään myös laajalle yleisölle suunnattuja opintoja, joiden soveltuvuus tutkintoon arvioidaan peilaten tutkinnon tavoitteisiin.

Pääsääntöisesti erilaiset suurelle yleisölle suunnatut itseopiskeltavat verkkokurssit, joiden laajuus on vain muutamia opintopisteitä, eivät sovellu osaksi vapaavalintaisia opintoja. Aallon kurssitarjonnassa CS-AJ -alkuisilla kurssikoodeilla merkityt kurssit pääsääntöisesti eivät sovellu osaksi vapaavalintaisia opintoja. Katso tarkempia tietoja Opintojen suunnittelu -sivulta.

Vapaasti valittavat opinnot eivät voi olla päällekkäisiä muiden tutkintoon kuuluvien kurssien kanssa. Tietotekniikan opiskelijat eivät voi sijoittaa vapaavalintaisiin opintoihin esimerkiksi ohjelmoinnin peruskursseja; ks. tarkemmin kohdasta Tietotekniikan pääaineopiskelijat: opintoihin liittyviä linjauksia. 

Jos olet epävarma jonkin tietyn kurssin soveltuvuudesta osaksi vapaasti valittavia opintoja, voit tiedustella siitä etukäteen pääaineen vastuuopettajalta.

Tuotantotalous on insinööritiede, jonka tavoitteena on tutkia ja kehittää toimivia, systeemisiä ratkaisuja tuotantojärjestelmien organisointiin. Sen keskiössä on arvoa luovien prosessien ymmärtäminen systeemeinä, jotka muodostuvat teknologisista, rakenteellisista ja inhimillisistä osatekijöistä. Tuotantotalouden diplomi-insinööri osaa yhdistää teknillistä, taloudellista ja sosiaalista osaamista yritysten ja muiden organisaatioiden toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa. Perusta tälle luodaan kandidaatintutkinnossa. Kandidaatintutkinto koostuu matemaattis-luonnontieteellisistä ja tietojenkäsittelyn perusopinnoista, varsinaisista tuotantotalouden pääaineopinnoista sekä valinnaisen, toisen insinöörialan sivuaineopinnoista.

Yrityksen toiminta syntyy perustaltaan ihmisten välisenä vuorovaikutuksena, joka kytkeytyy teknisiin ja sääntöihin perustuviin järjestelmiin. Teknologian kehitys vaikuttaa sekä yrityksen että sen asiakkaiden toimintamahdollisuuksiin. Yritys on sidoksissa globaaliin toimintaympäristöönsä ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Yhteiskunnan, asiakkaiden, kilpailijoiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien päämäärät ja toimet on otettava huomioon. Yhteiskunnallinen arvo, ekologinen arvo, omistaja-arvo, asiakasarvo ja rajallisten resurssien viisas ja tarkoituksenmukainen käyttö ovat toisiinsa liittyviä päämääriä, jotka korostavat toiminnan kokonaisuuden ymmärtämistä, eettisyyttä ja jatkuvan kehittymisen merkitystä.

Pääaineen sisältö jakaantuu neljään pääalueeseen: operaatioihin, organisointiin ja johtamiseen, strategiaan sekä tuotteisiin ja palveluihin. Pääaineen kurssien myötä opiskelija tunnistaa tuotantotalouden keskeiset käsitteet, ilmiöt, mallit ja menetelmät. Hän tuntee yritysten ja organisaatioiden vastuut ja vastuullisen toiminnan periaatteet ja edellytykset. Opiskelijalle muodostuu hyvä ymmärrys johtamisen, ryhmätoiminnan ja organisoinnin perusteista. Lisäksi hän tuntee projektinhallinnan, tuotantojärjestelmien ohjauksen, strategian, liiketoiminnan kehittämisen, tuotekehityksen ja innovoinnin sekä yrityksen taloudellisessa arvioinnissa ja päätöksenteossa sovellettavat pääperiaatteet ja perusmenetelmät. Pääaine vahvistaa opiskelijan yrittäjämäistä ajattelutapaa sekä kestävän yritystoiminnan ja organisoitumisen ehtojen ja edellytysten ymmärtämistä.

Pääaineen myötä opiskelijalle kehittyy valmius ja asenne tarttua teknistaloudellisten järjestelmien kehittämisessä tai suunnittelussa ilmeneviin avoimiin ongelmiin. Erityisesti projektikurssit käyttäjä- ja tarvelähtöisessä kehittämisessä sekä laajat harjoitustyökurssit yrityksen operaatioiden ja strategian kehittämisessä tuottavat näitä valmiuksia. Projektikurssit vahvistavat ja syventävät opiskelijan tuotantotaloudellista asiantuntemusta ja kyvykkyyttä toimia monialaisissa ryhmissä erilaisissa rooleissa.  Projektikursseilla syntyvä kokemuksellinen oppiminen on keskeistä viestintä- ja yhteistyötaitojen kehittymisessä. 

Tutkimuspohjainen ilmiölähtöinen ymmärrys on keskeistä itsenäiselle oppimiselle ja kehittymiselle asiantuntijana. Pääaineen suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee tuotantotalouden ja sen aihealueiden keskeiset tiedonlähteet ja osaa hakea tietoa työnsä tueksi. Näitä valmiuksia sovelletaan, arvioidaan ja kehitetään erityisesti kandidaattityön yhteydessä. Pääaineen myötä opiskelija osaa valita asianmukaiset tuotantotaloudelliset menetelmät ja käyttää niitä määriteltyjen vaatimusten toteuttamiseksi. Lisäksi hän kykenee arvioimaan tarkoituksenmukaisella kriittisyydellä syntyneitä tuloksia, omaa ja yhteistä toimintaa sekä käytettyjä prosesseja ja menetelmiä. Pääaine kokonaisuudessaan luo perustan maisterivaiheen syventävän tiedon omaksumiselle sekä elinikäiselle oppimiselle. 
 

Koodi: SCI3025.A
Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: Timo Vuori

Valitse joko suomen- tai ruotsinkieliset opintojaksot kieliopinnoissa, matematiikan opinnoissa ja Tuotantotalous -kurssilla. 

^{1 Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista opintojaksoista löydät Kielikeskuksen sivuilta}

^{2 Yleisopinnoksi käy mikä tahansa Kielikeskuksen 3-4 op kieli- tai viestintäkurssi, mutta ei kuitenkaan äidinkielen opinto. Voit halutessasi sijoittaa tähän Tekniikan alan ruotsia tai Tekniikan alan ruotsia perusteellisesti -kurssin. Myös Intercultural communication -kurssit sopivat tähän. Jos valitset 4 op tai 5 op laajuisen kurssin, voit halutessasi vähentää ylimääräiset opintopisteet vapaasti valittavista opinnoista. Eli jos esim. opiskelet Akateemisen ajattelun alkeiskurssin, 5 op, voit halutessasi opiskella 2 op vähemmän vapaasti valittaviin opintoihin.}

^{3 HOPSin mukaan.}

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: Timo Vuori
Koodi: SCI3025

^{* HOPSin mukaan}

Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta. Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari ovat 10 opintopisteen opintokokonaisuus, johon kuuluu lisäksi kypsyysnäyte. Kandidaattiseminaari ja sen aikana tehtävä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Katso lisätietoja °¿±è¾±²Ô²Ôä²â³Ù±ð-sivulta. 

Tuotantotalouden tutkinnot ovat tekniikan alan tutkintoja, mikä näkyy tutkinto-opintojen kokonaisuudessa. Sivuaine on merkittävässä roolissa tuotantotaloudellisen osaamisen muodostumisessa. Sivuaine syventää opiskelijan insinööriosaamista valitulla tekniikan osa-alueella.  Valittu koulutusprofiili vastaa kansainvälisesti ymmärrettyä tuotantotalouden tutkintoja (industrial engineering and management) ja erottaa tutkinnot esimerkiksi liiketalouden, yhteiskuntatieteiden tai muiden tuotantotaloutta lähellä olevien tutkintojen sisällöstä. 

Tuotantotalouden pääaineopiskelijoiden sivuainevalintaa on rajoitettu. Tuotantotalouden pääaineopiskelija valitsee tekniikan koulujen kandidaattitason sivuainetarjonnasta tuotantotaloudesta selvästi poikkeavan ja sisällöltään insinööri- tai luonnontieteellisen sivuaineen, joka on laajuudeltaan 25 opintopistettä. Esimerkiksi oikeus- tai talousaineet eivät sovellu tuotantotalouden pääaineopiskelijan sivuaineeksi.

Sivuaine vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Sivuaineesta on oltava yhteys johonkin kandidaattitason pääaineeseen ja sen osaamista syventävään ylemmän tutkinnon pääaineeseen tai vastaavaan opintokokonaisuuteen. Sivuaineen opintojen tulee antaa opiskelijalle perusedellytykset hakeutua kyseisen aineen pääaineopiskelijaksi maisterivaiheessa. Jatkaminen maisteriohjelmaan -sivulta löytyy lisätietoa Perustieteiden korkeakoulun maisteriohjelmista ja niiden mahdollisista siirtymäehdoista. Sivulta löytyvät myös siirtymäkriteerit, joita noudatetaan, jos opiskelija haluaa siirtyä muun kuin Perustieteiden korkeakoulun maisteriohjelmaan.  

Sivuaineiden sisältö ja tavoitteet löytyvät opiskelijan oppaasta kohdasta Sivuaineet.

Lukuvuosien 2024-2026 tarjonnassa on 23 sivuainetta, jotka täyttävät tutkintovaatimukset. 

• SCI3035 Energiatieteet
• SCI3096 Data Science
• SCI3104 Quatum Technology
• SCI3033 Matematiikka *)
• SCI3034 Systeemitieteet
• SCI3032 Teknillinen fysiikka
• SCI3031 Tietotekniikka
• ENG4004 Energiatekniikka
• ENG4008 Konetekniikka
• ENG4009 Mekatroniikka
• ENG4010 Rakennustekniikka
• ENG4005 Geoinformatiikka
• ENG3083 Computational Engineering
• ELEC3019 Automaatio ja robotiikka
• ELEC3021 Bioinformaatioteknologia
• ELEC3018 Elektroniikka ja sähkötekniikka
• ELEC3020 Informaatioteknologia
• ELEC3057 Digital Systems and Design
• CHEM3067 Kemia ja materiaalitiede
• CHEM3051 Biotuotteet
• CHEM3017 Teollinen prosessitekniikka
• CHEM3055 Chemical Engineering
• ENG4006 Kestävät yhdyskunnat

^{*) Tuotantotalouden opiskelijalla Matematiikan sivuaine ei saa sisältää kursseja MS-C1001 Shapes in action (5 op), MS-E1000 Crystal Flowers in Halls of Mirrors: Mathematics meet Art and Architecture (5-15 op) ja AXM-E0411 Spatical Structures (6 op).}

Sen sijaan esimerkiksi seuraavat sivuaineet eivät täytä sivuaineelle asetettuja ehtoja:

• ENG4007 Kiinteistötalous
• SCI3063 Tilastotiede
• SCI3030 Informaatioverkostot
• ENG3049 Aaltonaut
• SCI3114 Tulevaisuudentutkimus
• ENGxxxx Luonnonvarojen kestävä käyttö
   

Sivuaine suositellaan kokonaisuudessaan suoritettavan kolmannen vuoden aikana. Huomaa kuitenkin, että joissain sivuaineissa voi olla sellaiset esitietopolut, että tietyt opintojaksot on suoritettava jo toisen vuoden aikana. Joidenkin sivuaineen opintojaksojen suorittaminen toisena vuotena voi olla tarpeen myös silloin, kun vaihto-opiskelu estää opintojaksojen suorittamisen kolmantena vuotena.

Sivuainetta valittaessa on syytä huomioida, että joissain sivuaineissa voi olla rajoituksia tai hakuaikoja.

Aalto-yliopiston koko sivuainetarjonta lukuvuosille 2024-2026 löytyy opiskelijan oppaan päävalikon kohdasta Sivuaineet. Tarjontaa voi tarkastella tarjoavan koulun mukaan, teemoittain, kielen mukaan, tai kohderyhmittäin. Tekniikan koulujen tarjoamat sivuaineet tunnistaa sivuaineen kuvausosioissa ilmoitetun koodin perusteella (koodit, joiden alussa SCI, ENG, CHEM tai ENG).

Vapaasti valittavien opintojen laajuus on kandidaatin tutkinnossa 25 op. Vapaasti valittavissa opinnoissa voi suorittaa:

• Opintoja toisista pääaineista ja tutkinto-ohjelmista Aalto-yliopistossa
• Sivuainetta tukevia opintoja. Voit laajentaa valitsemasi sivuaineen osaamista suorittamalla opintojaksoja vapaasti valittaviin opintoihin. Jos olet epävarma sivuainevalinnastasi, voit käyttää vapaasti valittavia opintoja eri sivuaineisiin tutustumiseen tekemällä perusopintojaksoja muutamasta eri sivuainevaihtoehdosta ja valitsemalla sitten sopivan sivuaineen.
• Toisen sivuaineen
• Opintoja toisista kotimaisista yliopistoista JOO-opintoina
• Vaihto-opintoja
• 1-10 op harjoittelua
  • Mikäli sisällytät tutkintoon kurssin JOIN-A0003 Yhteisössä vaikuttaminen (3 op), harjoittelua hyväksytään tutkintoon vain 7 op.
     

Vapaasti valittavien opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia, lähtökohtaisesti yliopistojen tutkinto-opintoihin kuuluvia ja tutkinnon tavoitteet täyttäviä opintoja. Yliopistot tarjoavat nykyään myös laajalle yleisölle suunnattuja opintoja, joiden soveltuvuus tutkintoon arvioidaan peilaten tutkinnon tavoitteisiin.

Vapaasti valittavat opinnot eivät voi olla päällekkäisiä muiden tutkintoon kuuluvien opintojaksojen kanssa. Samaan tutkintoon ei voi esimerkiksi sisällyttää useampaan kertaan ohjelmoinnin perusopintojaksoja. Tällaisiksi lasketaan lähtökohtaisesti kaikki opintojaksot, joiden oppimistavoitteena on ohjelmointitaito ja joissa ei ole esitietona ohjelmointitaitoa. Kun pääaineessasi on jo opintojakso Ohjelmointi 1, et voi tämän lisäksi sisällyttää samaan tutkintoon edes vapaasti valittaviin opintoihin esimerkiksi opintojaksoa Ohjelmoinnin peruskurssi Y1, tai näihin rinnastettavia opintojaksoja muista yliopistoista. Ainoa poikkeus koskee aiemmin suoritettuja opintoja. Katso lisätietoja Opintojen suunnittelu-osioista.