Lisää tästä aiheesta
Uusi ympäristöystävällinen menetelmä selluloosan muokkaukseen kestäviä materiaaleja varten
Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet selluloosan muokkausmenetelmän, jossa myrkyllisiä liuottimia käytetään alle kymmenesosa perinteisiin menetelmiin verrattuna. Innovaatiota on mahdollista soveltaa ympäristöystävällisiin nanokomposiitteihin, selluloosapohjaisiin membraaneihin ja biolääketieteellisiin laitteisiin, jotka tukevat kestävää materiaalikehitystä.
Puhtaan ympäristön ratkaisuja biopohjaisten pigmenttien avulla
CELLIGHT-hankkeessa pyritään korvaamaan laajalti mm. maaleissa, kosmetiikassa ja pinnoitteissa käytetty titaanidioksidipigmentti (TiO2) kestävillä selluloosapohjaisilla materiaaleilla. Business Finland tukee hanketta noin 1,3 miljoonalla eurolla.
Lasten ja nuorten biopohjaisten materiaalien ohjekirja innostaa kokeilemaan
Mainiot materiaalit – ohjeita biopohjaisiin kokeiluihin kirja pitää sisällään 17 työohjetta, joiden avulla voi valmistaa itse biopohjaisia materiaaleja. Työohjeissa käytetään luonnosta saatavia tai kierrätettäviä aineita.
Perhosen siivet liikkeelle valon voimalla – tutkijoiden kehittämät keinotekoiset lihakset saavat älykankaat mukautumaan muutoksiin ympäristössä
Tulevaisuudessa innovaatiota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi älykkäiden tekstiilien, pehmeän robotiikan ja lääketieteen kehityksessä.
Tulevaisuuden tekstiilit reagoivat valoon ja lämpöön
Tulevaisuudessa verhot voivat säädellä huoneen lämpötilaa, vaatteet seurata verenpainetta ja puuvilla puhdistua auringonvalossa.
Sesilja Aranko on nimitetty määräaikaiseen apulaisprofessorin tehtävään Biotuotteiden ja biotekniikan laitokselle
FT Sesilja Aranko on nimitetty Aalto-yliopiston Biotuotteiden ja biotekniikan laitokselle tenure track -urapolulle neljän vuoden (2. kausi) määräaikaiseen apulaisprofessorin tehtävään 1.9.2024 alkaen. Professuurin ala on Solutekniikka.
Miljoonarahoitus hengittävien puuvaahtorakennusten kehittämiseen – ilmanvaihtoaukot avautuvat ja sulkeutuvat itsestään
Puuvaahdosta 4D-tulostamalla tehty julkisivuelementti voi säästää merkittävästi lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa sekä kutistaa rakentamisen hiilijalanjälkeä.
Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta
Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Professori Maarit Salolainen: ”Tekstiilialan kestävyysongelmiin voidaan vastata monialaisen yhteistyön avulla”
Tekstiilisuunnittelun professori haluaa tiivistää yhteistyötä niin eri alojen tutkimuksen kuin yliopiston ja alan teollisuuden sekä jälleenmyyjien välillä, jotta muutos parempaan tapahtuu.
Väitöstutkimus etsii luonnosta ja biotuotannon sivuvirroista väriaineita tekstiileihin
Aalto-yliopisto ja Luonnonvarakeskus kehittävät yhteistyössä biopohjaisia tekstiiliväriaineita.
Lahjoittajatarina – Helena Hyvönen: ”Maailma rakentuu yhteisesti, ilman siiloja”
Pitkän uran Taideteollisen korkeakoulun ja sittemmin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tekstiilitaiteen professorina, rehtorina ja dekaanina tehnyt Hyvönen pitää tärkeänä alan yhteisön elävyyttä. Muotoilun alan osaajilla on annettavaa myös korkeakouluyhteisön eteen.
Avaruusteknologiaa, kimaltavaa puuta ja muotoaan vaihtavia tekstiilejä - tutustu maailmaa muuttavaan tutkimukseen upouudessa Marsio-rakennuksessa
Mahdottoman tekijät -näyttelyt ja Designs for a Cooler Planet -festivaali käynnistävät Aalto-yliopiston uuden kohtaamispaikan syyskauden.
FinnCERES ja yhteispohjoismainen älytekstiilien tutkimushanke ovat esillä maailman kiertotalousfoorumissa Brysselissä
Messutapahtumassa nähdään uudenlaisia biotaloustuotteita sekä prototyyppejä lämpötilaan ja valoon reagoivista tekstiileistä.
Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala on saanut kolmannen kerran Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Rahoituksen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta.
Metsien tuottamaa arvonlisää on mahdollista nostaa merkittävästi
Metsäbiotalouden tiedepaneelin ensimmäisen selvityshankkeen tulokset on julkaistu. Laskelmien mukaan metsien tuottamaa arvonlisää on mahdollista nostaa merkittävästi ilman lisähakkuita: selvityksen mukaan vuonna 2035 Suomen metsistä voitaisiin saavuttaa jopa 15,6 miljardin euron arvonlisä, mikä tarkoittaa 80 % kasvua verrattuna vuoden 2019 tasoon.
Olli Ikkala ja Esa Saarinen löysivät barokkimusiikista ja luennoimisesta yhteisen sävelen
Kohdatessaan Olli Ikkala ja Esa Saarinen keskustelivat uruista ja luentojen tunnelmasta.
Alexander Henn sai Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön väitöskirjapalkinnon
Alexander Henn kehitti ligniinille kaksi uutta sovellusta, jotka luovat mahdollisuuksia metsäteollisuuden sivuvirtojen arvonnousulle. Tutkimus edistää suomalaisen puumateriaalin lisäarvoista hyödyntämistä bio- ja kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
UPM tukee Aalto-yliopiston sellututkimusta ja -koulutusta
Korkeatasoinen tutkimus mahdollistaa korkeatasoisen koulutuksen.
Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta
Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
BIOSUOJA-hanke pelastaa ihmishenkiä kehittämällä biopohjaisia palonestopinnoitteita
Lahjakas ryhmä nuoria tutkijoita pyrkii tekemään puusta myrkyttömiä palonestoaineita.
