Yritysten uskallettava soveltaa alan parhaita käytäntöjä
Ville Hallavon väitösaineisto tarjoaa näkökulmia yrityksien parhaiden käytäntöjen kehittämiseen.
Hallavo osoittaa väitöksessään, että esimerkiksi lean-toimintatapa ei sovi kaikkiin liiketoimintaympäristöihin vaan ympäristöihin, joiden kysyntä on ennakoitavissa. Ketteryyteen taas kannattaa panostaa, kun kysynnän epävarmuus lisääntyy.
Lean-toimintatavan ja ketteryyden yhtäaikainen toteutuminen on käytännössä mahdotonta. Tasaisen kysynnän ympäristössä tulisi pyrkiä kustannustehokkuuteen pitämällä toimittajaverkoston, tuotannon, varastoinnin ja jakelun käyttöaste korkeana, kun taas epävarman kysynnän tilanteessa tulisi pyrkiä joustavuuteen pitämällä kaikilla em. toimitusketjun alueilla puskuriresursseja vastaamaan yllättäviin kysyntäpiikkeihin.
KTM Ville Hallavo on tarkastellut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan alan väitöstutkimuksessaan erilaisia näkökulmia parhaiden käytäntöjen mukauttamistarpeisiin, benchmarkkauksen monimuotoisuuteen ja alan tutkimuskäytäntöihin.
– Parhaiden käytäntöjen hyödyt realisoituvat ainoastaan, mikäli ne soveltuvat liiketoimintaympäristön tarpeisiin. Parhaita käytäntöjä ei tulisi missään nimessä ottaa käyttöön ’silver bulletteina’, hopealuoteina, vaan arvioida niiden sopivuus liiketoimintaympäristölle, Ville Hallavo selvittää.
Yrityksien on jatkuvasti kehitettävä toimintatapojaan säilyttääkseen kilpailukykynsä. Toimintatapoja voidaan kehittää joko innovoimalla sisäisesti tai oppimalla muilta eli ”benchmarkkaamalla”. Benchmarkkauksen yleistyessä tietyt toimintatavat ovat vakiintuneet liike-elämässä niin kutsutuiksi parhaiksi käytännöiksi, joiden ansiosta yritysten kilpailukyky on parantunut merkittävästi. Parhaiden käytäntöjen tunnettuutta ja käyttöastetta ovat edistäneet merkittävästi esimerkiksi akateeminen tutkimus ja opetus, ammattikirjallisuus, maailmanlaajuiset laatustandardit ja yritysvalmennusohjelmat.
– Vaikka parhaiden käytäntöjen institutionalisointi on tarjonnut liike-elämälle erinomaiset työkalut liiketoiminnan kehittämiselle viime vuosikymmeninä, yrityksien ei pitäisi ottaa parhaita käytäntöjä universaaleina totuuksina. Nyt jos koskaan pitäisi yrityksien uskaltaa arvioida kriittisesti näitä parhaita käytäntöjä, Hallavo toteaa.
äöپܳܲ
KTM Ville Hallavon logistiikan aineeseen kuuluva väitöskirja The impact of context on benchmarking and best practices research tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 19.12.2014 klo 12 (Chydenia-rakennus, Stora-Enso-sali H-324). Vastaväittäjinä toimivat professori Gyula Vastag (Széchenyi University) ja professori Gyöngyi Kovács (Hanken School of Economics), ja kustoksena professori Markku Kuula (Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu).
äپٴᲹ:
Ville Hallavo
p. 050 329 9669
ville.hallavo@accenture.com
Lue lisää uutisia
Kasvatuskumppanuus-hanke etenee Espoossa – huoltajien ja koulujen yhteistyötä kehitetään osallistavin menetelmin
Kaksivuotisessa hankkeessa tutkitaan ja kehitetään huoltajien ja koulujen välistä yhteistyötä palvelumuotoilun keinoin.
Tekoälykumppani auttaa yksinäistä, mutta pitkä käyttö voi lisätä ahdistusta
Tekoälykumppani voi tuntua lohduttavalta, mutta pitkäaikaisella käytöllä voi olla kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja kykyyn toimia tosielämän ihmissuhteissa.
Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä
Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.