ɫɫ

Uutiset

Yleisön ja tilan kytkentää

New Median maisteriopiskelija Robbert Groenendijk on valittu tekemään taideteos Mäntän kuvataideviikoille 14.6.–31.8.2020. Hänen tuleva työnsä ”Protocol” sijoittaa vierailijan datavirran keskelle, kahden tietokoneen väliin.
new media
Groenendijkin Echo-teoksessa rykelmä pieniä valoja reagoi niitä ympäröiviin ääniin.

Tapa, jolla tarinoita kerrotaan vaikuttaa tapaan, jolla niitä otetaan vastaan. Opiskeltuaan dokumentaarisen elokuvan ohjausta Robbert Groenendijk alkoi kiinnostua tutkimaan keinoja, joilla katsojasta voi tehdä aktiivisen osan taideteosta. Katsoessaan elokuvaa katsoja on suhteellisen passiivisessa roolissa, kun taas installaatioiden kohdalla on mahdollista rakentaa vuorovaikutusta, joka voi muuttaa teoksen lopputuloksen. Tällä tavalla installaatio voi toimia pintana, joka heijastaa katsojan käytöstä ja ajatuksia, saaden joka kerta aikaan ainutlaatuisen tuloksen.

Äänen ja kuvan välissä

Groenendijkin viimeisimmässä Echo-työssä rykelmä pieniä valoja reagoi ympärillä kuuluviin ääniin. Tämä työ antoi taiteilijalle kipinän, joka johdatti hänet Mäntän kuvataideviikoille. Tänä kesänä Groenendijk luo Mänttään uuden installaation nimeltä Protocol, joka käyttää hyväkseen digitaalista teknologiaa ja elektroniikkaa luodakseen tilan inhimilliselle vuorovaikutukselle.

Installaatio koostuu LED-näytöistä, jotka on kytketty kahteen tietokoneeseen. Nämä tietokoneet tulkitsevat kuvadataa näytöiltä ääneksi ja lähettävät sen toisilleen piippausten avulla. Ne koodaavat ja tulkitsevat piippausten dataa jatkuvasti rakentaakseen kuvat uudelleen toiselle näytöistä. Tämän mukautetun protokollan johdosta ihmisten äänet tulevat luonnostaan osaksi digitaalista ’keskustelua’, vaikuttaen työn tulokseen. Installaatio heijastelee inhimillistä epätäydellisyyttä verrattuna jokapäiväisten digitaalisten systeemien virheettömyyteen. 

Katsottuaan videon Voyager 1 -avaruusaluksesta, joka kantaa mukanaan kuvilla ja äänellä varustettua kultaista levyä Groenendijk inspiroitui tutkimaan datan representaatioita ja koodausta. On tyypillistä, että miellämme levyn esineenä, joka sisältää ääntä. Tietyn protokollan avulla levylle voidaan myös tallentaa esimerkiksi kuvia. Sen vuoksi data muuttuu tietyn tyyppiseksi vasta, kun tulkitsemme sitä.

Opinnot Aalto-yliopistossa ovat päästäneet Groenendijkin sukeltamaan syvemmälle taiteelliseen työskentelyyn ja tekemään kokeita digitaaliseen maailmaan pohjautuvien installaatioiden kanssa.

”Olen saanut mahdollisuuden siirtää työni fyysiseen maailmaan, ottaen huomioon, että aiemmin ne olivat ainoastaan digitaalisessa ulottuvuudessa. Fyysiset installaatiot mahdollistavat erilaisen kokemuksen sen sijaan, että olisivat vain osa näyttöä.”

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Monimutkainen, suuri valkoisista paperirakenteista koostuva taideteos, jossa erilaisia kierteitä ja käyriä tummalla taustalla.
Aalto Magazine Julkaistu:

Viisi asiaa: Origami taittuu moneksi

Sana 'ori' on japania ja tarkoittaa taitettua, sana 'kami' taas paperia. Japanilaista paperintaittelua ja sen tuloksena syntynyttä esinettä kutsutaan origamiksi. Vuosisatoja vanhaa keksintöä hyödynnetään Aallossa lukuisilla eri aloilla. Tässä niistä muutama.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Ilmakuva rannikkokaupungista, jossa on lukuisia rakennuksia, venesatama ja veneitä. Kaupunkia ympäröi vesi ja puut.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.