ɫɫ��

Janne Kuhno ja Bagus Awidhuilung esittelivät Aalto-1-satelliitin mallikappaletta Euroopan avaruusjärjestön pääjohtajalle.

Euroopan avaruusjärjestön pääjohtaja Jan Wörner vieraili Suomessa ja Aalto-yliopistossa ja kuvaili, miltä näyttää ”uusi avaruus 4.0.”. Aalto-yliopisto on mukana avaruuden valloituksen murroksessa, kun ensimmäinen suomalainen nanosatelliitti Aalto-1 laukaistaan avaruuteen lähikuukausina. Satelliittien koon pieneneminen ja laukaisukustannusten halpeneminen ovat aloittaneet murroksen myös Suomessa.

– Viiden vuoden työ Aalto-1-satelliitin suunnittelun ja rakentamisen parissa on uuden avaruustekniikan sukupolven taidonnäyte. Opiskelijoiden motivaatio ja sinnikäs työ ovat luoneet vahvan pohjan uudistuvalle avaruusalalle Suomessa, Aalto-yliopiston professori Jaan Praks toteaa Space on the Stage -seminaarissa.

Aalto-yliopiston Design Factoryssa järjestetty Space on the Stage -seminaari kokosi yhteen alan yrityksiä ja asiantuntijoita, jotka esittelivät toimintaansa ensi kertaa Suomessa vierailleelle Euroopan avaruusjärjestön uudelle pääjohtajalle.

Avaruus osa maailmanlaajuista infrastruktuuria

Euroopan avaruusjärjestön Esan pääjohtaja Wörner arvioi, että yrityksillä on tulevaisuudessa yhä suurempi rooli avaruuden hyödyntäjänä. Hän painottaa alan vahvaa tutkimusta.

– Uusia ideoita ei synny ilman tutkimusta, hän sanoo ja peräänkuuluttaa myös tiivistä yhteistyötä.

Aalto-1-nanosatelliitti on rakennettu opiskelijaprojektissa laajassa yhteistyössä muiden suomalaisten yliopistojen ja instituuttien kanssa.

– Aalto-1 satelliitin lisäksi työn alla ovat jo Aalto-2 ja Suomi100-satelliitti sekä uudet ideat ja missiot, kuten asteroidimissio AIDA. Projekteista on syntynyt uusia yrityksiä, kuten avaruusteknologian startup Iceye Oy, joka kehittää mikrosatelliitteihin perustuvaa palvelua sekä viime viikolla Aalto-yliopiston satelliittitiimin ja teknologiayhtiö Reaktorin perustama yhteinen Reaktor Space Lab -niminen yritys, Praks kertoo.

Pääjohtaja Wörner on yhteistyöstä iloinen ja kannustaa jatkamaan koulutuksen sekä korkean motivaation parissa. Euroopan avaruusjärjestön tulevaisuuden suunnitelmista pääjohtaja Wörner on melko vaitonainen. Seuraava askel on uudistetun eurooppalaisen kantorakettiperheen julkaisu. Suomalaista yleisöä kiinnosti, miksi Eurooppa on heikossa kilpailuasemassa satelliittien laukaisussa ja onko tähän mahdollista tulla muutosta. Tämän suhteen pääjohtaja Wörner on optimistinen, mutta muistuttaa, että Euroopassa kannattaa erityisesti vahvistaa omia vahvuuksia. Suomi on yksi Esan 22 jäsenvaltiosta.

Space on Stage -seminaarin esitykset ovat ladattavissa .

Kuvat: Aalto-yliopisto/MIkko Raskinen