ɫɫ

Uutiset

Yhteiskunta-alojen välinen työryhmä: kilpailukykyä, turvallisuutta ja vihreää siirtymää edistettävä kokonaisuutena

Yliopistojen, kaupunkien ja yritysten välinen ratkaisuryhmä ehdottaa, että Suomi vauhdittaisi kansainvälistä kilpailukykyä, kansallista turvallisuutta ja vihreää siirtymää yhtenä kokonaisuutena. Ryhmä ehdottaa, että esimerkiksi puolustushankinnoilla voitaisiin tukea hiilineutraaliin yhteiskuntaan tähtääviä ratkaisuja.
Ratkaisuryhmä kokoontui Aalto-yliopistolla lokakuussa 2025.
Ratkaisuryhmä kokoontui lokakuussa 2025 Aalto-yliopistolla

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston koolle kutsuma ryhmä ehdottaa ratkaisuja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn, kansallisen turvallisuuden ja vihreän siirtymän vahvistamiseksi. 45 osallistujan ja 25 organisaation ryhmässä on yliopistojen tutkijoiden lisäksi asiantuntijoita kaupungeista, yrityksistä, start-upeista, ministeriöistä, säätiöistä ja rahoittajista. 

Yksi  konkreettinen ratkaisuehdotus on, että tulevien vuosien mittavat puolustusta ja huoltovarmuutta tukevat hankinnat voitaisiin suunnata tukemaan hiilineutraaliin yhteiskuntaan tähtäävää vihreää siirtymää.

Ryhmä kirittäisi Suomen kilpailukykyä ja vihreää siirtymää myös esimerkiksi keskittämällä kysyntää, lisäämällä osaamista ja vaikuttamistyötä, investoimalla innovaatiotoimintaan ja kehittämällä reilua kompensaatiota.

“Julkiset hankinnat muodostavat jopa viidenneksen Suomen bruttokansantuotteesta. Niillä on aitoa potentiaalia synnyttää kysyntää, joka voi saada vihreän siirtymän arvoketjut liikkeelle Suomessa”, sanoo Aalto-yliopiston erityisasiantuntija Jussi Impiö.

Hankinnat, jotka tukevat esimerkiksi vihreää vetyä, vähähiilisiä rakennusmateriaaleja, synteettisiä polttoaineita tai vihreää terästä, voivat käynnistää arvoketjuja, joiden vahvistuminen parantaa samalla Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

“Vihreän siirtymän edistäminen ei saa jäädä taka-alalle, vaikka turvallisuushaasteet ja elinkustannusten nousu hallitsevat julkista keskustelua, Impiö jatkaa.

Ratkaisuryhmä korostaa, että vihreän siirtymän, kansallisen kilpailukyvyn ja kokonaisturvallisuuden samanaikainen edistäminen vaatii myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten strategista kohdentamista.

“Vihreää siirtymää tukevien TKI-panostusten tehokas kohdentaminen edellyttää myös ministeriöiden tiiviimpää yhteistyötä. Tehostettu koordinaatio on tarpeen erityisesti ilmasto-, kiertotalous- ja innovaatiopolitiikan johdonmukaistamiseksi sekä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden vahvistamiseksi, sanoo Helsingin yliopiston kestävyys- ja vastuullisuusasiantuntija Elina Tanninen.


äپdz:

Jussi Impiö,vanhempi erityisasiantuntija / vihreä siirtymä, Aalto-yliopisto, jussi.m.impio@, +358504802555

Elina Tanninen, kestävyys- ja vastuullisuusasiantuntija, Helsingin yliopisto, elina.tanninen@helsinki.fi, +358503485597

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Yleensä valitaan yksi analyysipolku, mutta on muitakin mahdollisuuksia. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä

Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.
Ihmisiä juttelee sohvilla modernissa aulassa, pyöreitä pöytiä ja maailmankartta seinällä
Opinnot Julkaistu:

Luonnonvarojen kestävä käyttö -sivuaineesta saatu palaute on ollut rohkaisevaa

Sivuaineessa edistetään ”yhtenä rintamana” kestävyysteemaa koko Aallossa.
Two women smiling talking to each other at one of Aalto Startup Center's event
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Startupit menestyvät vastatuulessakin – Aalto Startup Centerin nopean kasvun yritysten liikevaihto kasvoi 355 prosenttia kolmessa vuodessa

Aalto Startup Centeristä ponnistaneet kasvuyritykset jatkavat vahvaa kasvua haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Nopeimmin kasvaneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi 56,95 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.