ɫɫ

Uutiset

Vesi, jonka syömme

Peräti 70 prosenttia elämälle arvokkaasta makeasta vedestä kuluu ruuantuotantoon. Ruokavalioihin tarvitaan muutoksia, jotta maapallon vesi riittää sen vauhdilla kasvavalle väestölle.
Mika Jalava – The water we eat
Mika Jalava: "Paras tapa ruokavalion muutoksiin on tarjota hyviä vaihtoehtoja."

”Ruoka on aivan keskeinen asia vedestä puhuttaessa. Vehnäkilon tuotanto kuluttaa maailmalla keskimäärin 1 600 litraa vettä, yksi naudanlihakilo taas 15 000 litraa. Syinä ovat kasvien yhteyttäminen ja muut elintoiminnot, jotka vaativat paljon vettä”, sanoo ruuantuotannon vedenkulutuksesta väitellyt Mika Jalava.

Vesikriisi maailmalla on jo täyttä totta. Ylivoimaisesti suurin syy siihen on väestönkasvu.

”Lyhyellä tähtäimellä väestönkasvun hillintä ei auta, meitä on jo paljon. Tarvitaan muutoksia ruokavalioihin.”

Usein tarjottu ratkaisu ruuantuotannon vedenkulutuksen hillitsemiseen on lihan korvaaminen kasvikunnan tuotteilla.

”Eri maissa on niin erilaiset ruokatottumukset, että yksi malliruokavalio kaikille ei ole toimiva ratkaisu. Ruuassa on valtaosalle ihmisiä muitakin arvoja, kuin että se pitää hengissä.”

Jalava kehitti työssään optimointimallin, jolla maakohtaisia ruokavalioita muutetaan pienin askelin niin, että eläintuotteita korvataan kasvituotteilla. Tarkoituksena ei ole tasapäistää ruokalautasia, vaan säilyttää ruokavalioissa mahdollisimman paljon niiden kansallisia piirteitä.

”Pienistä muutoksista lähteminen on varmasti tehokkaampaa kuin määrätä ylhäältä, että muuttakaa kaikki.”

Aalto OptoFood huomioi tuotantoalueen

Jalava uskoo, että paras tapa ruokavalion muutoksiin on valmistaa ja tuoda saataville hyviä vaihtoehtoja.

”Olen itse paatunut lihansyöjä ja metsästäjä. Paras tapa kaltaisteni käännyttämiseen on tarjota hyvää kasvisruokaa. Avainasemassa ovat elintarviketeollisuus, kokit, bloggarit ja muut ruokatrendien luojat.”

Jalava itse käy puhumassa ruokavalion muutoksista kokkauskursseilla. Kun kasvisruokaan panostetaan, ei se ole liharuuan korvike, vaan entistä parempaa ruokaa kaikille kuluttajille.

Suomessa naudanlihakilon tuotannon vedenkulutus on noin puolet maailman keskiarvosta. Jalavan kehittämä globaali Aalto OptoFood -malli huomioi tuotantoalueen vaikutuksen ruokatuotteiden vedenkulutukseen. Malli jakaa Suomenkin karttaruutuihin, joiden viljelyolosuhteita se hyödyntää ruokavalioiden vesitehokkuuden laskennassa.

Ruokaa 10 miljardille ihmiselle

Ruokaa tarvitaan koko ajan enemmän, sillä vuonna 2050 maailmassa on arviolta 9–10 miljardia ihmistä. Riittävätkö ruokavalion muutokset, ruokahävikin pienentäminen ja tuotannon tehostaminen takaamaan ruokaturvan tulevaisuudessa?

”Riittävät. Jos nämä tekijät lasketaan yksinkertaisella tavalla yhteen, saadaan globaalisti jopa 2–3-kertainen ruuan saatavuuspotentiaali. Isompi kysymys ovat ruuantuotannon ympäristövaikutukset, jos tuotannon lisäämiseen käytetään huonoja keinoja.”

Jos taas mitään ei tehdä, on isosti syytä huoleen. Polttopisteessä kaikissa skenaarioissa on Afrikka. Vuonna 2100 siellä on jopa 4,5 miljardia ihmistä, ja maanosa on entistä riippuvaisempi ruuan tuonnista.

Astronautista vesitaloustutkijaksi

Jalava on aina halunnut ymmärtää, miten asiat ympärillä toimivat. Pikkupoikana askelmerkit olivat selvät:

”Haluan astronautiksi! Kun ikää tuli muutama vuosi lisää: lentäjäksi ainakin! No, tiedemieheksi sitten!”

Tiedemiehenä Jalava pysyy veden äärellä. Hän jatkaa tutkijatohtorina Aalto OptoFood -mallin kehittämistä ja laajentamista muun muassa ruuantuotannon hiilivaikutuksilla.

Avaruus ei ole vuosien myötä kadonnut Jalavan elämästä. Hän on Suomen Avaruustutkimusseuran puheenjohtaja, joka esitystensä päätteeksi tapaa näyttää kuvia Kuusta ja Maasta.

”Maapallosta näkyy avaruuskuvissa lähes pelkästään sinistä merta ja valkoisia pilviä, vesiala on käyntikorttimme. Jos emme pidä vedestämme huolta, on meillä pirun pitkä matka hakea sitä lisää!”

Teksti: Marjukka Puolakka
Kuvat: Iiro Immonen

Artikkeli julkaistaan lokakuussa Aalto University Magazinen numerossa 25.

Diplomi-insinööri, vesi- ja ympäristötekniikan tutkija Mika Jalavan väitös tarkastettiin 30.8.2019 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, rakennetun ympäristön laitoksella. Väitöskirjan nimi on Syömämme vesi: ruokavalioiden vedenkulutuksen arvioiminen muuttuvissa ruokajärjestelmissä – englanniksi The water we eat: Methods for estimating water use of diets in changing food. Väitöksen ala on vesitalous, ruokajärjestelmät.

/fi/tapahtumat/vaitos-vesitalouden-alalta-di-mika-jalava
 

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Monimutkainen, suuri valkoisista paperirakenteista koostuva taideteos, jossa erilaisia kierteitä ja käyriä tummalla taustalla.
Aalto Magazine Julkaistu:

Viisi asiaa: Origami taittuu moneksi

Sana 'ori' on japania ja tarkoittaa taitettua, sana 'kami' taas paperia. Japanilaista paperintaittelua ja sen tuloksena syntynyttä esinettä kutsutaan origamiksi. Vuosisatoja vanhaa keksintöä hyödynnetään Aallossa lukuisilla eri aloilla. Tässä niistä muutama.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Metsä, jossa vihreä sammalpeitto ja ohuita puita, neliönmuotoinen mittakehä sammalen päällä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Satelliittikuvat paljastavat ennallistamisen vaikutukset turvemailla

Yli 20 vuotta kattava satelliittiaineisto osoittaa, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä.