ɫɫ

Uutiset

Venäläisyritykset arvostavat Suomen vakaata toimintaympäristöä

Venäläisyritykset ovat enenevässä määrin kiinnostuneita Suomesta investointikohteena.

Venäläisyritykset ovat kiinnostuneita Suomesta
investointikohteena

Suomessa arvostetaan ennen kaikkea yritystoiminnan kannalta vakaata ja läpinäkyvää toimintaympäristöä. Tämän osoittaa CEMATissa juuri valmistunut selvitys, johon haastateltiin 19 Suomessa toimivan venäläistaustaisen yrityksen johtoa.

”Suomi on pienyrittäjän paratiisi”

Maantieteellinen läheisyys etenkin Pietariin tarjoaa hyvän pohjan venäläiseen kysyntään perustuvalle liiketoiminnalle, kuten matkailu-, kiinteistö- ja logistiikkapalveluille. ”Suomi on pienyrittäjän paratiisi” kiteytti CEMATin haastattelema venäläisyrittäjä, joka oli myynyt liiketoimintansa Moskovassa ja muuttanut matkailuyrittäjäksi Suomeen. Liiketoiminnan kehittämisen lisäksi venäläisyrittäjiä vetävät Suomeen henkilökohtaiset motiivit, kuten puhdas luonto ja turvallisuus perheen elämisen laatua parantavina tekijöinä.

Korkea kustannustaso ja pienet markkinat estävät isojen voittojen tekemistä

Pikavoittojen tekeminen on sen sijaan venäläisyritysten kokemusten mukaan Suomessa jokseenkin mahdotonta. Vakauden hintana ovat korkea verotus, markkinoiden pienuus ja korkea kulurakenne. ”Jos joku tulee Suomeen tekemään isoja rahoja, se on sama kuin menisi poimimaan vesimeloneita taigalle”, kärjisti toinen yrittäjä.

Toimintaympäristön miinuspuolet tekevät toisaalta Suomesta hyvän ”testilaboratorion” kansainvälisille markkinoille tähtääville venäläisyrityksille, jotka haluavat hioa liiketoimintaprosessejaan kuntoon vakaassa ja kilpaillussa toimintaympäristössä. Venäläisiä kiinnostaa myös suomalaisen korkean teknologian osaamisen hyödyntäminen ja pääsy EU-markkinoille Suomen kautta.

۳ٱ𾱲ٲö toimii mutta kulttuurierojakin löytyy

Venäläisyritysten kokemukset Suomessa toimimisesta ovat pääsääntöisesti positiiviset. Viranomaistoiminnan läpinäkyvyyttä arvostetaan, joskin julkisen sektorin toimijat koetaan hieman etäisinä. ۳ٱ𾱲ٲö suomalaisyritysten kanssa sujuu myös ilman suurempia ongelmia, ja suurimmalla osalla yrityksistä on sekä suomalaisia että venäläisiä asiakkaita ja liikekumppaneita.

Haasteita yhteistyössä suomalaisyritysten kanssa aiheuttavat lähinnä erilainen aikakäsitys ja muut erot liiketoimintakulttuurissa. Varsinaisiin ennakkoluuloihin olivat törmänneet lähinnä kuluttajapalveluita tarjoavat venäläisyritykset. Toisaalta venäläisyritykset kokevat kynnyksen osallistua suomalaisten yrityselämän järjestöjen toimintaan korkeana. 

Työllistävätkö venäläisyritykset suomenkielisiä?

Venäläistaustaiset yritykset työllistävät pääasiassa venäjänkielisiä henkilöitä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että venäjän kielen osaaminen on välttämätöntä sekä venäläisten asiakkaiden kanssa toimittaessa että viestittäessä venäläisen emoyhtiön kanssa. Yritysten tähänastiset kokemukset suomalaisista työntekijöistä ovat kuitenkin myönteisiä, ja heitä uskotaan tulevan palkkalistoille enemmän suomenkielisen asiakaskunnan laajentuessa.

CEMATin ”Venäläisyritysten strategiset verkostot Suomessa” –tutkimushankkeessa tarkasteltiin Suomessa toimivien venäläisyritysten sidosryhmäsuhteita ja integroitumista suomalaiseen toiminta-ympäristöön. Tutkimuksen rahoitti Paulon säätiö ja siitä valmistuu englanninkielinen raportti kevään 2012 aikana.

Lisätietoa tutkimushankkeesta: Riitta Kosonen (riitta.kosonen@aalto.fi)ja Päivi Karhunen (paivi.karhunen@aalto.fi)

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alumni Laura Suomalainen lumisilla vuorilla vaeltamassa.
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Alumni Laura Suomalainen: ”Minua puhutteli ajatus siitä, että olisi aina elämä mukana ja voisi muuttaa paikasta toiseen.”

Laura Suomalainen oli pitkään haaveillut ”Vanlifestä”, kunnes lähtö vaihto-opiskelemaan Norjaan sysäsi haaveen rattaat liikkeelle. Nykyään hän matkustaa ympäri Eurooppaa omassa pakettiautossaan ja tekee etätöitä.
Mies tummassa puvussa, sininen paita ja raidallinen kravatti, seisoo modernissa sisätilassa suurilla ikkunoilla.
Nimitykset Julkaistu:

Professori Iiro Harjunkoski on nimitetty varalaitosjohtajaksi Kemian tekniikan ja metallurgian laitokselle

Professori Iiro Harjunkoski on nimitetty varalaitosjohtajaksi Kemian tekniikan ja metallurgian laitokselle ajalle 1.9.2025-31.12.2026.
Moderni atrium toimistorakennuksessa, jossa on kaksi tummaa metallipalkkia, suuret ikkunat ja ihmiset turvavarusteissa.
Nimitykset Julkaistu:

Mikael “Miklu” Silvanto aloitti työelämäprofessorina Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa

Professuuri alkoi 15.8.2025 muotoilun laitoksella ja keskittyy teknologian ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen.
Dipoli talvella. Kuva: Tuukka Niemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Moderni Helsinki -kartta esittelee nykyarkkitehtuurin helmiä

Moderni Helsinki -kartta esittelee yli 50 merkittävää modernistisen ja nykyarkkitehtuurin kohdetta Helsingin alueella.