Väitös: Suomi ei pärjää kilpailussa ulkomaisista aluepääkonttoreista
Kansainväliset yritykset keskittävät johtamistoimintojaan aluepääkonttoreihin, joiden vastuulla on useita maita, esimerkiksi Pohjoismaat tai Itä-Eurooppa. Aluepääkonttoreiden sijainnilla on merkittäviä vaikutuksia kohdemaalle, sillä ne tarjoavat korkeapalkkaisia työpaikkoja. Maat myös hyötyvät hyvästä maineesta investointien kohteena, ja siksi pääkonttoreista kilpaillaan kohdemaiden kesken. Tätä ilmiötä tutkii KTM Iiris Saittakari Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tarkastettavassa kansainvälisen liiketoiminnan väitöskirjassaan.
”Nordean pääkonttorin siirto on nostanut teeman otsikoihin. Tällaiset siirrot ovat kuitenkin harvinaisia – yhtiön pääkonttori sijaitsee usein yrityksen kotimaassa”, Saittakari kertoo. ”Aluepääkonttorit ovat puolestaan helposti siirrettävissä maasta toiseen, ja niiden siirto voi luoda huomattavia säästöjä yritykselle.”
Suomi on perinteisesti ollut houkutteleva maa aluepääkonttoreille idänkaupan osaamisen vuoksi. Kuitenkin vain 60 prosenttia 1990-luvun lopulla Suomessa sijainneista aluepääkonttoreista oli saanut pitää vastuunsa joko osittain tai kokonaan vuoteen 2010 mennessä. Tämän pitkittäistutkimuksen tulokset osoittavat, että erityisesti suuret ja myyntiin keskittyneet suomalaiset tytäryritykset saivat pitää vastuunsa aluepääkonttorina. Usein aluepääkonttori on siirretty lähemmäs vastuumaita Venäjälle, Baltiaan tai Puolaan. Myös Ruotsiin on siirretty useita aluepääkonttoreita Suomesta.
”Aluepääkonttorit ovat pääasiassa myyntikonttoreita, joten ne hyötyvät suurten ostajien ja jälleenmyyjien läheisyydestä. Suomen vientivetoiset teollisuusyritykset eivät vedä aluepääkonttoreita Suomeen”, Iiris Saittakari summaa tutkimuksensa tuloksia.
Iiris Saittakarin väitöskirja ”The location of headquarters: why, when and where are regional mandates located?” .
äپٴᲹ:
Iiris Saittakari
p. 045 673 4631
iiris.saittakari@aalto.fi
Lue lisää uutisia

Olli Variksen työryhmälle merkittävä rahoitus Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä
Rahoituksen saanut InnoWAT-hanke vahvistaa vesialan opetusta.
Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita
Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Aalto-yliopiston Puustudion tulevaisuuden visiot Suomen arvokkaimmasta puusta esittäytyvät Suomen metsämuseo Lustossa
Visakoivu – Pirun puristama puu -näyttely on esillä Lustossa 15.3.2026 saakka.