ɫɫ

Uutiset

Väitös: Suomi ei pärjää kilpailussa ulkomaisista aluepääkonttoreista

Aluepääkonttorit on siirretty Ruotsiin tai lähemmäs vastuumaita kuten Venäjälle, Baltiaan tai Puolaan, käy ilmi Iiris Saittakarin väitöstutkimuksesta.

Kansainväliset yritykset keskittävät johtamistoimintojaan aluepääkonttoreihin, joiden vastuulla on useita maita, esimerkiksi Pohjoismaat tai Itä-Eurooppa. Aluepääkonttoreiden sijainnilla on merkittäviä vaikutuksia kohdemaalle, sillä ne tarjoavat korkeapalkkaisia työpaikkoja. Maat myös hyötyvät hyvästä maineesta investointien kohteena, ja siksi pääkonttoreista kilpaillaan kohdemaiden kesken. Tätä ilmiötä tutkii KTM Iiris Saittakari Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tarkastettavassa kansainvälisen liiketoiminnan väitöskirjassaan.

”Nordean pääkonttorin siirto on nostanut teeman otsikoihin. Tällaiset siirrot ovat kuitenkin harvinaisia – yhtiön pääkonttori sijaitsee usein yrityksen kotimaassa”, Saittakari kertoo. ”Aluepääkonttorit ovat puolestaan helposti siirrettävissä maasta toiseen, ja niiden siirto voi luoda huomattavia säästöjä yritykselle.”

Suomi on perinteisesti ollut houkutteleva maa aluepääkonttoreille idänkaupan osaamisen vuoksi. Kuitenkin vain 60 prosenttia 1990-luvun lopulla Suomessa sijainneista aluepääkonttoreista oli saanut pitää vastuunsa joko osittain tai kokonaan vuoteen 2010 mennessä. Tämän pitkittäistutkimuksen tulokset osoittavat, että erityisesti suuret ja myyntiin keskittyneet suomalaiset tytäryritykset saivat pitää vastuunsa aluepääkonttorina. Usein aluepääkonttori on siirretty lähemmäs vastuumaita Venäjälle, Baltiaan tai Puolaan. Myös Ruotsiin on siirretty useita aluepääkonttoreita Suomesta.

”Aluepääkonttorit ovat pääasiassa myyntikonttoreita, joten ne hyötyvät suurten ostajien ja jälleenmyyjien läheisyydestä. Suomen vientivetoiset teollisuusyritykset eivät vedä aluepääkonttoreita Suomeen”, Iiris Saittakari summaa tutkimuksensa tuloksia.

Iiris Saittakarin väitöskirja ”The location of headquarters: why, when and where are regional mandates located?” .

äپٴᲹ:
Iiris Saittakari
p. 045 673 4631
iiris.saittakari@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tutkimus ja taide Julkaistu:

ACRIS-järjestelmä jälleen käytettävissä

ACRIS-tutkimustietojärjestelmä on jälleen käytössä 13.–20.4.2026 toteutetun huoltokatkon jälkeen.
Design Methods class smiling faces during group work. Photo: Ayse Pekdiker
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?

Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
The Proteins.1 team smiling at the camera. 3 men wearing dark shirts smiling at the camera
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa

Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.
Hymyilevä mies hydrauliikkalaboratoriossa
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Liikkuvat työkoneet sähköistyvät vauhdilla – uusi tutkimusympäristö tukee teollisuuden tuotekehitystä

Liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testauslaitteisto LEMMI tukee alan sähköistymistä ja vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä.