ɫɫ��

Teollisen massatuotannon ja -kulutuksen haittavaikutukset ovat tänä päivänä nähtävissä joka puolella maapalloa. Näistä haittavaikutuksista vakavimpina pidetään ilmastonmuutosta ja kuudetta massasukupuuttoa. Tähänastiset yhteiskunnalliset ratkaisuehdotukset ihmiskunnan aiheuttaman ekologisen kriisin lievennyttämiseksi ovat olleet sekä laadultaan että laajuudeltaan riittämättömiä.

Ekosysteemien heikentyneen tilan sijaan yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy pääosin talouden suhdanteiden ja uusien talouskasvumahdollisuuksien analysoimiseen. Tämä ei sinänsä yllätä, sillä ilman talouskasvua kapitalistinen markkinatalous on kriisissä.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa mukaan kapitalismin ja ekologisen kestävyyden välillä vallitsee ylitsepääsemätön ristiriita, jota ei pystytä ylittämään edes modernin teknologian avulla. Ruuska käsittelee tutkimuksessaan kapitalistisen markkinatalouden perustoja. Tutkimuksen lähtökohtana on kapitalistinen markkinatalous jatkuvasti laajentuvana talousjärjestelmänä ja toisaalta maapallo rajallisena tilana, rajallisine luonnonresursseineen.

Korkeakoulutuksen tavoitteita ei tulisi määrittää pääoman tarpeista käsin

Ekologisen kestämättömyyden ohella tutkimuksessa analysoidaan sitä, miten kapitalistista markkinataloutta ylläpidetään järjestelmänä. Erityisesti valtion ja korkeakoulutuksen tavoitteita peilataan suhteessa kapitalismin tarpeisiin. Tutkimuksessa tuodaan esiin historiallinen kehityskulku, jossa viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana korkeakoulutus on instituutiona integroitu tiiviimmin osaksi ylikansallisen pääoman kerryttämisen rakenteita. Osana tätä kehitystä korkeakoulutuksesta on tullut yhä tärkeämpi osa niin sanottua tietokapitalismia, mikä on osaltaan merkittävästi vaikuttanut korkeakoulutuksen sisältöön ja tavoitteisiin.

Koulutusta pidetään yleisesti yhtenä tapana vastata moderneihin kestävyysongelmiin. Toni Ruuska väittää kuitenkin päinvastoin.

”Se, minkälaisiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin korkeakoulutus linkittyy, vaikuttaa luonnollisestikin sekä korkeakoulutuksen päämääriin että lopputulemiin. Näin ollen koulutusjärjestelmä, jonka yhtenä päätehtävänä on tukea ja ylläpitää kapitalistista markkinataloutta, toimii ekologisesti kestämättömällä pohjalla”, Ruuska sanoo.      

Väitöstutkimuksen mukaan korkeakoulutuksen tavoitteita ei tulisi määrittää pääoman tarpeista käsin niin kuin esimerkiksi Suomessa on enenevissä määrin tehty viime vuosikymmeninä.

”Jotta korkeakoulutus ei olisi vain väline muiden välineiden joukossa globaalissa talouskilpailussa, olisi ensiarvoisen tärkeää, että koulutuksen tavoitteiden asettaminen lähtisi liikkeelle maapallon rajoista ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Valitettavasti suunta on tällä hetkellä aivan toinen”, sanoo Ruuska.  

������ä�پ���ٴ��Ჹ:
Toni Ruuska
p. 040 586 3377
toni.ruuska@aalto.fi