ɫɫ

Uutiset

Vähähiilinen kevytsavi auttaa pienentämään rakentamisen jätemäärää ja hiilijalanjälkeä

Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät teolliseen talonrakennukseen optimoitua, kiertotalousvirtoihin pohjaavaa savikomposiittimateriaalia eli kevytsavea.
Kevytsavitiili. Kuva Johanna Hyrkäs, Aalto-yliopisto
Tutkijoiden tekemä kevytsavitiili. Kuva Johanna Hyrkäs, Aalto-yliopisto

”Erilaisten kiertotalousvirtojen, kuten ylijäämämaan ja purkupuun hyödyntäminen rakentamisessa voi tarjota ohituskaistan rakennusten hiilijalanjäljen pienentämiselle. Meillä on käynnissä useita sivu- ja jätevirtojen hyödyntämistä tarkastelevia hankkeita, joista Kevytsavi 1.1 -hanke on hyvä esimerkki”, kertoo Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen laitosjohtaja professori Leena Korkiala-Tanttu.

Hankkeen tavoitteena on luoda rakennustuotteiden teolliseen tuotantoon soveltuva, tekniset vaatimukset täyttävä ja raaka-aineenaan pääosin kiertotalousvirtoja hyödyntävä kevytsavikomposiittimateriaali. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeelle vuoden mittaisen rahoituksen, yhteensä 53 000 euroa.

Kevytsaven käyttö teollisessa mitassa vaatii tutkimusta

Keväällä 2021 julkaistun rakennetun omaisuuden tilaa ja kehitystä arvioivan ROTI-raportin mukaan rakentaminen kuluttaa Euroopassa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala. Jätteistä jopa 40–50 % syntyy rakentamisessa ja purkamisessa.

Kevytsavi on polttamattomasta savesta ja kuituaineesta koostuva erittäin matalahiilinen materiaali, joka toimii rakennuksen vaipan täytteenä ja eristeenä. Rakennuksen pinnoissa käytettynä se tasaa sisäilman kosteutta ja parantaa näin asumismukavuutta ja sisäilman laatua. Savi toimii myös luonnollisena paloapidättävänä aineena. Rakennuksen käyttöiän päättyessä lisäaineeton kevytsavi voidaan käyttää uudestaan lisäämällä siihen vettä tai palauttaa biokiertoon kompostoimalla.

”Kevytsavella on siis monia hyviä ominaisuuksia ja se on todettu toimivaksi yksittäisissä kohteissa, mutta saven hyödyntäminen teollisessa mittakaavassa vaatii kehitystyötä muun muassa lämmöneristävyyden, käsiteltävyyden ja kuivumisen osalta”, toteaa tutkija Johanna Hyrkäs.

Tutkimuksessa selvitetään kevytsaveen parhaiten soveltuva ja helposti saatavissa oleva savimateriaali. Tätä varten kartoitetaan teollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja. Samalla kehitetään toimiva kuituseos varmistamalla materiaalin tekninen ja rakennusfysikaalinen toimivuus laboratoriokokeissa. Kevytsaven vähähiilisyys ja materiaalitehokkuus varmistetaan elinkaarilaskelmin. Tutkimustuloksia odotetaan vuoden 2023 lopussa.

äپٴᲹ:

Laitosjohtaja, professori Leena Korkiala-Tanttu, 050 312 4775, leena.korkiala-tanttu@aalto.fi
Väitöskirjatutkija, arkkitehti Johanna Hyrkäs, 040 725 9054, johanna.hyrkas@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Metsä, jossa vihreä sammalpeitto ja ohuita puita, neliönmuotoinen mittakehä sammalen päällä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Satelliittikuvat paljastavat ennallistamisen vaikutukset turvemailla

Yli 20 vuotta kattava satelliittiaineisto osoittaa, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä.
Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Vaahtera kampuksella
Kampus Julkaistu:

Luonto keskiössä Aallon kampussuunnitelmassa

Otaniemen kartanoalueen puut olivat Alvar Aallolle merkityksellisiä.