ɫɫ

Uutiset

Uusissa tutkimushankkeissa huomioidaan myös poikkeusolojen vaikutus työhön ja yhteiskuntaan

Pasi Nevalainen tutkii valtionyhtiöiden liiketoiminnan muutosta ja Johanna Ylipulli digitaalista eriarvoisuutta älykaupungeissa.

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen kahdelle Aallon Akatemiatutkijalle viisivuotiskaudeksi 2020-2025. Pasi Nevalainen tutkii valtion liiketoimintaa ja sen muutosta. Valtionyhtiöiden rooli korostuu erityisesti poikkeustilanteissa, esimerkiksi välttämättömien suojavarusteiden valmistuksessa ja valtion yhtiöilleen myöntämissä tukipäätöksissä. Johanna Ylipulli tutkii digitaalista eriarvoisuutta älykaupungeissa, joka vaikuttaa poikkeustilanteessa myös etätöihin ja yhteydenpitoon läheisten kanssa.

Kuva: Pasi Nevalainen.

”Hankkeessa tullaan tarkastelemaan valtion liiketoiminnan peruspiirteiden muuttumista ja valtion yhtiöomistuksen merkitystä. Olisiko valtionyhtiön esimerkiksi ylläpidettävä sellaista valmistuskapasiteettia, jota ei normaalitilanteessa kannata ylläpitää? Julkisuudessa on keskusteltu muun muassa hengityssuojaimista, joiden tuotanto siirrettiin aikoinaan pois Suomesta”, sanoo Pasi Nevalainen.

Nevalainen analysoi valtion liiketoiminnan muutosta pitkällä aikavälillä Suomessa ja kansainvälisesti. Voidaan kyseenalaistaa, missä määrin esimerkiksi kiinalaiset valtionyhtiöt voidaan rinnastaa eurooppalaisiin tai suomalaisiin valtionyhtiöihin. Muutosta Nevalainen tarkastelee myös historian näkökulmasta. Valtion omistajuuden merkitys, yritysten toimintatapa ja –ympäristö ovat voimakkaasti muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana, ja silti yleiset käsitykset valtion liiketoiminnan ominaispiirteistä perustuvat edelleen 1900-luvun malleihin.

Viime aikoina valtion merkitys taloudessa näyttää jälleen korostuneen.

”Valtiot ovat esimerkiksi pandemiatilanteessa hyvin avokätisesti tukemassa valtionyhtiöiden, kuten lentoyhtiöiden toimintaa. Myös Suomi on riippuvainen lento- ja liikenneyhteyksistä ja se vaikuttaa päätöksiin”, Pasi Nevalainen kertoo.

”Nyt on nähty, millä tapaa valtio on puuttunut eri yhtiöiden liiketoimintaan. Vaikutukset voivat olla myös pysyviä, mitä pidempään poikkeustilanne jatkuu. Ilman selkeää poistumissuunnitelmaa tukijärjestelmät saattavat jäädä elämään omaa elämäänsä. Tällöin esimerkiksi valtio voi joutua ottamaan haltuunsa kaatuvia yrityksiä, aloittamaan itse uutta tuotantoa tai muodostamaan pysyvämpiä tukijärjestelmiä.”

Kuva: Matti Ahlgren.

Digitaalisen taitotason merkitys

Johanna Ylipullin tutkimuksessa yhdistyy kulttuuri- ja yhteiskuntatieteet tietotekniikan tutkimukseen. Tavoitteena on ensin ymmärtää digitaalista eriarvoisuutta erityisesti älykaupunkialueilla ja ylipäätään digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Sen jälkeen Ylipulli pyrkii selvittämään, miten eriarvoisuutta voitaisiin vähentää ja samalla sen syntymistä estää. Tiedon lisäksi tavoitteena on tuottaa ideoita, konsepteja ja käytännön sovelluksia.

”Koronatilanne on korostanut tutkimuksen merkitystä, koska lähes kaikki ihmiset ovat nyt olleet verkkoyhteyksien varassa. Digitaalinen taitotaso vaikuttaa arkeen ja tiedon saamiseen, töiden tekemiseen sekä myös siihen, miten hyvin pystyy pitämään yhteyttä läheisiin ja ystäviin”, kertoo Johanna Ylipulli.

Digitaalinen eriarvoisuus on monimutkainen ilmiö, johon voi vaikuttaa muun muassa taloudellinen tilanne, koulutustaso ja sukupuoli.

”Iälläkin on merkitystä, mutta samalla ikäryhmien sisällä on paljon hajontaa. Hankkeessa tutkitaan erityisesti yli 65-vuotiaita ja nuoria aikuisia. Tutkimuksen tarkoituksena on siltä osin purkaa myös stereotypioita. Iäkkäämmät eivät välttämättä ole tippuneet kelkasta, eivätkä kaikki nuoret aikuiset ole lähtökohtaisesti diginatiiveja”, Johanna Ylipulli sanoo.

Kotimaassa Ylipulli tulee tekemään muun muassa yhteistyötä Helsingin ja Espoon kaupunkien kanssa esimerkiksi Kaupunkiakatemia-verkoston kautta. Myös Helsingin yliopiston eriarvoisuutta tutkiva INEQ-verkosto (Helsinki Inequality Initiative) on tärkeä yhteistyökumppani. Älykkäiden kaupunkien kehittämiseen tähtäävään Finest Twins –hankkeeseen yhteistyö Ylipullin kanssa tuo yhteiskuntatieteellistä osaamista. Suunnitelmissa on tehdä myös tutkijavierailuja Barcelonaan ja Australiaan.

äپٴᲹ:

Yhdeksän uutta akatemiatutkijaa ja 18 tutkijatohtoria

Tutkimus Postin ja Telen yhtiöittämisestä

Aikaisempi uutinen Johanna Ylipullin tutkimuksesta

Finest Twins -hanke

Pasi Nevalainen
pasi.nevalainen@jyu.fi

Johanna Ylipulli
johanna.ylipulli@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

#1 yliopisto Suomessa (QS World University Rankings) punaisella taustalla.
Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto jälleen Suomen ykkönen QS:n yliopistovertailussa

Maailman yliopistoista Aalto oli sijalla 114.
Kaksi miestä, joilla on kukkakimput, seisovat terassilla. Toinen pukeutunut mustaan pukuun ja toinen raidalliseen paitaan.
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

AALTOLAB-virtuaalilaboratoriot palkittiin Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnolla

Kemianteollisuus ry on myöntänyt vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnon Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoululle, korkeatasoisen ja vaikuttavan turvallisuusosaamisen kehitystyöstä kemian alalla.
Henkilö kävelee värikkään tiiliseinällä olevan muraalin ohi, katuvalot ja sähkölaitteet yläpuolellaan.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita

Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Opiskelija tietokoneen äärellä.
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

FITech-verkostoyliopiston uusi hanke kehittää verkoston kykyjä jatkuvan oppimisen osa-alueella

FITechin uuden FITech FORWARD -hankkeen tavoitteena on kehittää verkoston jäsenyliopistojen kykyä luoda jatkuvan oppimisen ja pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa tekniikan alojen ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Aalto-yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Vaasan yliopisto.