ɫɫ��

Uunituoreessa tietokirjassaan Takumi – Matka japanilaiseen käsityöosaamiseen ja laatuajatteluun Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun liiketaloustieteen professori Arto Lindblom, Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom ja kirjailija, valtiotieteiden maisteri Heikki Valkama pureutuvat japanilaiseen laatuajatteluun ja laadun jatkuvaan parantamiseen sekä siihen, miten omistautuminen täydellisen laadun tavoitteluun tulee esiin japanilaisten työn tekemisen tavoissa. Kirjan on kustantanut Vastapaino.

Kirjassa laatuajattelua lähestytään japanilaisen käsityöläisyyden ja käsityöosaamisen kautta, vaikka kirjoittajat sivuavat myös Toyotan ja Panasonicin kaltaisten maailmalla tunnettujen japanilaisten valmistajien yritysfilosofioita. Näiden yritysten tapa tehdä töitä ammentaa kuitenkin juuri perinteisten japanilaisten käsityöläisten ajattelumaailmasta. Kirja kuvaakin käsityöläisten ajattelua ja tutkii sitä, mitä laatu heille merkitsee sekä mikä ajaa heitä tavoittelemaan työssään korkeinta mahdollista laatua.

”Monille japanilaisesta laatuajattelusta tulee mieleen ensimmäiseksi Toyotan autotehtaat ja siellä omaksutut työskentelyperiaatteet. Japanilaisen laatuajattelun juuret ovat kuitenkin paljon syvemmällä japanilaisessa käsityökulttuurissa ja perinteikkäissä käsillä tekemisen tavoissa ja taidoissa. Tiedetään esimerkiksi, että jo 1500-luvulla Japaniin saapuneet ensimmäiset eurooppalaiset löytöretkimatkailijat ihastelivat suuresti japanilaisten käsityöläisten kädentaitoja ja työn korkeaa laatua. Siksi tässäkin kirjassa halusimme ymmärtää nimenomaan japanilaista käsityöosaamista ja sitä kautta laatuajattelun todellista luonnetta”, taustoittaa professori Arto Lindblom. 

Kirjaan haastateltiin kymmeniä japanilaisia käsityöläisiä, muotoilijoita ja teollisuudessakin korkealaatuisia tuotteita valmistavia ammattilaisia. Kirjassa ääneen pääsee käsityöläisiä usealta eri alalta ja eri puolilta Japania aina pohjoisesta Hokkaidolta eteläiselle Kyushulle. Lisäksi kirjoittajat keskustelivat kirjan teemoista japanilaiseen käsityökulttuuriin ja laatuajatteluun perehtyneiden japanilaisten professoreiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kirjoittajat vierailivat myös käsityötaitoja opettavassa Monozukuri-yliopistossa ja haastattelivat siellä työskenteleviä opettajia.

Laadun saavuttaminen vaatii sinnikkyyttä, oikotietä ei ole

Haastattelut auttoivat piirtämään kokonaisvaltaisen ja poikkeuksellisen tarkan kuvan japanilaisesta käsityöosaamisesta ja siitä, mitä huippulaadun tavoittelu vaatii käsityöläisiltä. Laadun takana on paljon teknistä osaamista, mutta myös ajan oloon kumuloitunutta hiljaista tietoa niin erilaisista työskentelytekniikoista, työvälineistä kuin materiaaleista. Lisäksi laadussa näkyvät japanilaisten käsityöläisten kauneudentaju sekä heidän vahva kunnioituksensa perinteitä kohtaan. Etenkin estetiikan merkitys osana laatua nousi haastatteluissa vahvasti esille. Käsityöläisten haastatteluista kävi ilmi myös se, että laadun saavuttamiseksi vaaditaan suurta sinnikkyyttä ja äärimmäistä vaativuutta itseä kohtaan. Huippulaatua tavoiteltaessa myönnytyksiä ei anneta, eikä oikoteitä suvaita.

Yksi kirjan keskeisimmistä viesteistä on kuitenkin se, että japanilaista laatuajattelua on vaikea, ellei jopa mahdotonta selittää tai ymmärtää ilman, että on perillä japanilaisten ajattelumaailmaa kehystävistä laajemmista kulttuurisista ja sosiaalisista tekijöistä. Näitä ovat sellaiset rakenteelliset, käytöstä, ajattelua, arvomaailmaa ja asenteita ohjaavat tekijät, joita on vaikea suoraan havaita, mutta jotka kuitenkin vaikuttavat siihen, miten japanilaiset ylipäätään työssään toimivat ja mihin he pyrkivät. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi japanlaisten keskuudessa laajasti jaetut eettiset koodit ja hyveet sekä sosiaaliset suhteet ja niihin liittyvät julkilausumattomat odotukset ja koetut velvollisuudet. Etenkin sosiaalisista suhteista kumpuava velvollisuudentunne (giri) on japanilaista laatua vahvasti kannatteleva rakennetekijä. Asiat tehdään pieteetillä, koska se koetaan omaksi velvollisuudeksi ja tavaksi huomioida muut kanssaihmiset.

”Kirjamme korostaa juuri näiden kulttuuristen ja sosiaalisten rakennetekijöiden vaikutusta japanilaisen laatuajattelun takana. Japanilaisessa laadussa näkyvät siis kaikki ne tekijät, jotka raamittavat käsityöläisyyttä ja käsityömestariksi kasvamista. Näistä kaikista tekijöistä käsityöläinen ei ole välttämättä aina edes itse täysin tietoinen”, kertoo professori Taru Lindblom.

Haastatteluja tehtäessä kävi ilmeiseksi myös se, että japanilaisen osaamisen ja laadun takana on valtavasti kovaa harjoittelua. Tätä harjoittelun määrää on ulkopuolisena vaikea käsittää. Siinä missä länsimaissa kuulee sanottavan, että oman alan huipulle pääsee 10 000 tunnin harjoittelulla, Japanissa sanotaan, että mestariksi kasvaminen vaatii 60 000 tuntia harjoittelua. Tämä vastaa noin 30 vuoden liki päivittäistä harjoitteluun käytettävää aikaa. Korkea japanilainen laatu ei ole siten sattumaa vaan määrätietoisen harjoittelun tulos.

Vaikka japanilaiset arvostavat suuresti käsityöläisyyttään ja käsityöläisten työn korkeaa laatua, kokevat monet nyt suurta huolta japanilaisen käsityökulttuurin puolesta. Pelko on, että monet perinteikkäät käsityöammatit jäävät teknologisen kehityskulun jalkoihin ja käsityöläisyys katoaa nykymuodossaan. Tämä pelko ei ole aivan aiheeton, koska monilla aloilla valmistus tapahtuu jo nyt lähes täysin koneiden avulla ja massatuotannon ehdoilla. 

”Japanilainen käsityökulttuuri on kuitenkin juuriltaan hyvin vahvaa, ja sitä arvostetaan laajasti ja ylläpidetään tietoisin toimin. Japanilaisella käsityökulttuurilla on siten kaikki mahdollisuudet vielä selvitä käynnissä olevasta murroksesta”, toteaa kirjailija ja toimittaja Heikki Valkama.

Lähde ja lisätietoa:

Lindblom, A., Lindblom, T., & Valkama, H. (2025). Takumi – Matka japanilaiseen käsityöosaamiseen ja laatuajatteluun. Vastapaino.

Arto Lindblom
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Markkinoinnin laitos
arto.lindblom@aalto.fi
+ 358 50 312 0929

Taru Lindblom
Helsingin yliopisto
Kasvatustieteellinen tiedekunta
taru.lindblom@helsinki.fi
+358 50 4722 840

Heikki Valkama
heikki.valkama@gmail.com
+358 45 247 8842